Sahojen voimalatuki noussut osaksi kärkihankkeiden valmistelua

Puuta käyttävien pienten sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten (CHP) tuotantotuki on noussut jälleen esille, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus valmistelee kärkihankkeitaan.

Puuvoimaloita on kaavailtu lähinnä sahojen yhteyteen.

Tukijärjestelmän kehittäminen on osa hallituksen tavoittelemaa puun energiakäytön lisäystä ja tavoitetta kohti hiiletöntä uusiutuvaa energiaa.

Nykyinen tukijärjestelmä ei ole innostanut investoimaan pieniin puuvoimaloihin.

Vuonna 2010 silloisen elinkeinoministerin Mauri Pekkarisen (kesk.) johdolla kootun energiatukipaketin osana päätettiin pienten puuvoimaloiden tuesta, jonka tavoitteena oli rakentaa Suomeen 50 uutta CHP-laitosta, lähinnä sahojen yhteyteen.

Voimaloita ei kuitenkaan ole syntynyt, koska sahojen mukaan tukiehdot eivät mahdollista kannattavia investointeja.

Puuvoimaloille tuli vuonna 2010 syöttötariffi tuulivoiman tapaan. Syöttötariffille asetettiin kuitenkin leikkuri, joka rajasi tuen 750 000 euroon vuodessa.

Puuvoimalan sähköntuotannon nimellistehon yläraja on kahdeksan megavolttiampeeria (MVA).

Keitele Groupin hallituksen puheenjohtajan Ilkka Kylävainion mukaan Suomeen voitaisiin rakentaa noin 20 CHP-voimalaa sahojen yhteyteen, jos tukiehtoja muutettaisiin kannustavammiksi.

”Nykyistä 750 000 euron vuotuista tukikattoa pitäisi korottaa, samoin sähköntuotannon teho nostaa kahdeksasta MVA:sta 15 MVA:han”, Kylävainio esittää.

Sahat voisivat tuottaa sähköä ja lämpöä omaan tarpeeseensa sekä myydä kaukolämpöä. Omalla energialla voitaisiin kuivata kuorta ja purua pelletin raaka-aineeksi. Pellettejä voitaisiin kuljettaa sisämaasta rannikon voimaloihin korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Pellettien kuljetus ja varastointi on halvempaa kuin metsähakkeen tai purun.

Juha Kaihlanen

Avaa artikkelin PDF