Hammastunturin paliskunta vastustaa hakkuita Inarin yhteismetsässä – "Sota on alkanut lopullisesti"
Paliskunta vastustaa leimikoiden toteuttamista alueilla, jossa on tärkeitä luppo- ja jäkälälaitumia.
Kuvassa yksi Hammastunturin paliskunnan toimittamista kartoista. Paliskunta toivoo, ettei yhteismetsä hakkaisi tärkeitä jäkälälaitumia.Metsäsertifiointijärjestelmä FSC:n riskinarvioraportin laineet lyövät korkealla Ylä-Lapissa.
Hammastunturin paliskunta on kokouksessaan toukokuun alussa päättänyt, että se vastustaa Inarin yhteismetsän niitä leimikoita, jotka kohdistuvat paliskunnan tärkeille luppo- ja jäkälälaidunalueille. Paliskunta on toimittanut yhteismetsälle kartat alueista, joilla se vastustaa hakkuita.
Paliskunnan avustajana toimivan Jarmo Pyykön mukaan paliskunta katsoo, että näiden leimikoiden toteuttaminen olisi vastoin FSC:n kontrolloidun puun periaatteita.
Kontrolloitu puu tarkoittaa puuta, jota voidaan käyttää FSC Mix -tuotteissa, vaikka se ei ole FSC-sertifioidusta metsästä peräisin.
"Paliskunta on kuitenkin valmis neuvottelemaan metsätaloudesta yhteismetsän kanssa tavalla, joka mahdollistaisi myös kontrolloidun puun tuottamisen", Pyykkö toteaa yhteismetsälle toimittamassaan viestissä, jonka MT sai nähtäväkseen.
Inarin yhteismetsän asiamies Vesa Väisänen toteaa MT:lle, että kartoille merkityt alueet käsittävät lähes 97 prosenttia niiden yhteismetsän palstojen pinta-alasta, jotka sijaitsevat Hammastunturin paliskunnan alueella.
"Aika mittavilta aluevaatimukset näyttävät", hän kommentoi.
Väisänen muistuttaa, että kyseessä on yksityismetsä, jolla on noin 1 600 osakasta.
"Sota on alkanut lopullisesti", hän puuskahtaa.
Suomen metsäkeskuksen tammikuussa päättyneessä hankkeessa tutkittiin haastattelututkimuksen avulla poronhoidon ja metsänkasvatuksen yhteensovittamista.
Yhteentörmäyksiltä ei aina voi välttyä, mutta elinkeinojen yhteensovittaminen on mahdollista, projektipäällikkö Juha Järvenpää metsäkeskuksesta toteaa.
Poronhoidon kannalta oleellisia asioita metsien käsittelyssä ovat uudistushakkuut maanmuokkauksineen sekä taimikonhoidon ja harvennushakkuiden toteutuksessa käytettävät toimintatavat.
Poro- ja metsäammattilaisilta kysyttiin, miten he kokevat suhteidensa kehittymisen viime vuosina.
Kartoituksessa selvisi, että molempien alojen ammattilaisten mielestä viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitys on ollut positiivista erityisesti Metsähallitus Metsätalous Oy:n hoitamien metsien osalta.
Haastateltavien mukaan menetelmät ovat kehittyneet vuosien mittaan porotalousystävällisempään suuntaan. Samoin poro- ja metsäammattilaisten suhteet ovat parantuneet säännöllisen yhteydenpidon myötä.
Yksityismetsätaloudessa ja yhteismetsissä tilanne on haastateltavien mukaan hieman toinen, koska nykyisen lainsäädännön mukaan yksityisen metsänomistajan ei tarvitse ottaa porotaloutta huomioon samalla tavalla kuin valtion metsiä hoitavan Metsätalous Oy:n.
Uudistuneen metsälain vaikutukset on otettu haastattelun tulosten perusteella pääosin myönteisesti vastaan. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteiden lisääminen nähtiin hyväksi muutokseksi.
Luontaisen uudistamisen ja metsänviljelyn tasavertaistaminen sai myös pääosin myönteistä palautetta samoin kuin pienaukkohakkuiden ja eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen mahdollistaminen.
Sen sijaan järeys- ja ikärajojen poistuminen nähtiin porotalouden kannalta uhkana: syntyy vaara, että metsät uudistetaan liian varhain, mikä voi poroammattilaisten mielestä johtaa porotaloudelle tärkeiden vanhojen luppometsien ja jäkäliköiden häviämiseen.
Poronhoitoalueella asuvien ihmisten toimeentulo koostuu usein monista elinkeinoista. Hankkeessa haastatelluilla poro- ja metsäammattilaisilla on yhteinen ymmärrys siitä, että kaikille poronhoitoalueella toimiville elinkeinoille löytyy tilaa myös tulevaisuudessa.
"Niiden on mahdollista ja välttämätöntä toimia rinnakkain. Elinkeinojen välinen rauhanomainen rinnakkaiselo on mahdollista rakentavan, jatkuvan ja tosiasioihin perustuvan keskustelun kautta", Järvenpää kiteyttää.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
