EU:n vaatiman ennallistamisen onnistunut toteutus on nyt omissa käsissä, vetoaa MTK:n Tiirola

EU haluaa ennallistaa viidenneksen alueensa pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Timo Heikkala

EU:n sopu ennallistamisasetuksesta korostaa kansallisia toteutussuunnitelmia. Niissä onnistuminen on jatkon kannalta keskeistä, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

”Keinoja järkevään ja omaisuuden suojaa kunnioittavaan lopputulokseen kyllä löytyy, jos kansallista tahtoa on. Omia henkseleitä ei EU asetuksen päälle pidä ripustaa, kun näyttää että kompromissi saa parlamentin ja neuvoston tuen”, sanoo Tiirola.

EU:n komission alkuperäinen, luontojärjestöjen mielen mukainen ennallistamisasetus jämähti EU:n parlamentin vastustukseen. Nyt aikaan saatu neuvottelutulos on kompromissi, johon kuuluu yksityismailla tehtävien toimien vapaaehtoisuus ja kansallisen suunnittelun korostaminen.

”Lopputulos näyttää siltä, että parlamentin hyvästä kannasta on joustettu neuvoston ottaman kannan suuntaan. Toisaalta syntynyt ratkaisu kasvattaa kansallisen toteutussuunnitelman roolia. Siinä onnistuminen on keskeistä”, näkee Tiirola.

Tiirolan mukaan kompromississa on saatu paljon pehmennyksiä komission alkuperäiseen esitykseen verrattuna. Nyt hyväksytyssä mallissa esimerkiksi maatalouden turvemaiden vettäminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

Samalla mukaan on saatu takaportti sille, että ruokaturva ajaa ennallistamisvaatimuksien edelle. Alkuperäisessä esityksessä mukana ollut vaatimus 1950-luvun alkuun paluustakin on poistunut.

Ongelmiakin riittää. Natura 2000 -alueilta käynnistyvä ennallistaminen on sinällään selkeä ratkaisu. Sen sijaan huolta herättää, mitä vuoden 2030 jälkeen tapahtuva ennallistamisen laajennus tarkoittaa käytännössä.