Ennallistamisvaatimus muuttui realistisemmaksi, mutta sisältää porsaanreiän, sanoo Luke – ”Käydäänpä tukkimassa yksi oja ja homma on tehty”

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kuitenkin sanoo, että lopputulos on Suomelle EU-komission ehdotusta kohtuullisempi.  Kuva: LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Euroopan parlamentin ja unionin jäsenmaiden luonnon ennallistamista koskevista neuvotteluista syntyi torstain ja perjantain välisenä yönä keskitien ratkaisu, jota voi pitää joko aiempaa realistisempana tai alkuperäistä ehdotusta vesitetympänä. Tähän summaukseen voi päätyä joko seuraamalla sovun aiheuttamaa kommenttivirtaa tai kuuntelemalla Luonnonvarakeskus Luken ohjelmajohtajaa Anne Tolvasta.

Ennallistamisella luontoa pyritään saamaan luonnontilaan tai lähelle sitä. Siihen tähtäävä EU-sääntely on kuitenkin ollut suurten intohimojen kohteena sekä Euroopan parlamentissa että Suomessa.

Luken Tolvanen katsoo sovun sisältävän paljon samoja asioita kuin komission alkuperäinen asetusehdotus. Lieventymistä näyttäisi hänen mukaansa olevan esimerkiksi siinä, miten tavoitteet on asetettu.

Enää kyse ei ole lopputuloksen saamisesta aikaan, vaan tilanteen paranemista tavoittelevien toimenpiteiden käynnistäminen riittää.

"Nyt riittää se, että yritetään, vaikka ei saavutettaisikaan asioita”, hän sanoo.

Tolvanen huomauttaa, että edes jonkin suon ennallistamisen aloittaminen heti ei välttämättä johtaisi siihen, että se olisi elpymässä vuonna 2030.

"Voi tämän ajatella myöskin realistisempana. Mutta kyllähän tämä semmoisen porsaanreiän jättää, että käydäänpä tukkimassa yksi oja ja homma on tehty ja se lasketaan toimenpiteeksi.”

Lopulta paljon vastuuta sekä suunnitelmasta että toteutuksesta jää kansalliselle tasolle. Luontotyyppien kartoittamista tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan lisää, koska niin Suomessa kuin muualla iso osa luontotyypeistä on tuntemattomassa tilassa.

Luke on aiemmin katsonut, että ennallistaminen toisi Suomelle noin 13–19 miljardin euron laskun vuoteen 2050 mennessä. Luku tosin sisältää jo ennallistetut ympäristöt, minkä lisäksi toimien vapaaehtoisuus laskee summaa yhä.

Toisaalta turvepeltojen vettämistoimet ovat lopullisessa versiossa vapaaehtoisia. Jotta maanviljelijät saadaan toimimaan tähän suuntaan, tarvitaan tukia, Tolvanen sanoo.

Neuvottelutuloksen mukaan ainakin 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista ennallistettaisiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarkoituksena on vuoteen 2050 mennessä suojella kaikki sellaiset ekosysteemit, jotka ovat ennallistamisen tarpeessa. Ensimmäisenä jäsenmaiden tulisi ennallistaa Natura 2000 -alueet. Niillä suojellaan koko EU:n alueella tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja.

Asetus on osa EU:n monimuotoisuus- eli biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä.

Jokaisen jäsenmaan on laadittava kansallinen ennallistamissuunnitelma kahden vuoden kuluessa siitä, kun asetus on astunut voimaan. Ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä sanoo kansallisesti valittavilla toimeenpanokeinoilla olevan keskeinen vaikutus siihen, kuinka asetus Suomeen vaikuttaa.

"Varmasti viimeistään alkuvuoden alkupuolella on hyvin selkeät sävelet siitä, miten toimeenpanossa edetään.”

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan neuvotteluissa saavutettu lopputulos on Suomelle EU-komission ehdotusta kohtuullisempi, mutta lopputulos täytyy analysoida huolellisesti.

EU:n ennallistamista koskeva asetus on ehtinyt herättää valmisteluvaiheessa rutkasti poliittisia intohimoja sekä Suomessa että Euroopan parlamentissa. Ilmapuntarin asemaan se nousi Euroopan parlamentissa viime kesänä, koska siihen kanavoitui keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän tyytymättömyyttä.

Kritiikki kohdistui muun muassa EU-komission ehdotuksen heikkotasoiseen valmisteluun. Suomalaisista parlamentaarikoista EPP:hen kuuluvat kokoomuslaiset.

EPP halusi kaataa kesällä koko hankkeen etenemisen, ja siksi asetusehdotus pääsi etenemään parlamentista seuraavaan vaiheeseen vain vaivoin. Toimintaa tulkittiin kuitenkin eri puolilla parlamenttia myös peliliikkeenä, jonka taustalla oli pelkoa äänten karkaamisesta EPP:ltä kohti oikeaa laitaa ensi kesän europarlamenttivaaleissa.

Kokoomuksen europarlamentaarikoista Sirpa Pietikäinen tosin äänesti asetuksen puolesta ja katsoi, että keskustelussa on ollut paljon tahallista vääristelyä ja harhaanjohtamista.

Myös Suomen kotimaisessa keskustelussa ennallistamisasetus on herättänyt kiihkeää keskustelua. Viime vuonna silloiset oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset moittivat Sanna Marinin (sd.) hallituksen kantaa liian lepsuksi ja katsoivat asetuksen aiheuttavan Suomelle kohtuuttoman suuria kustannuksia.