Tutkijan mielestä hirvien tekemillä merkittävillä taimikkotuhoilla ja suurella susikannalla ei ole yhteyttä, vaikka moni niin ajattelee: ”Lupamääriä on syytä vähentää”
Suomen vahvistunut susikanta tekee hirvikannan verotuksesta haastavaa. Paikoitellen runsas hirvikanta aiheuttaa merkittäviä taimikkotuhoja.
Hirvistä susien saaliiksi joutuvat usein pienet vasat. Kuva: Asko KettunenSuomessa myönnettiin alkavalle jahtikaudelle yhteensä 36 627 hirven ja 74 181 valkohäntäpeuran kaatolupaa. Lisäksi kaatolupia myönnettiin kuusipeuralle 581 kappaletta sekä metsäpeuralle 18 kappaletta.
Hirvenkaatolupien määrä laski edellisvuodesta 12 prosenttia ja valkohäntäpeurojen vajaa viisi prosenttia. Kuusipeurojen lupamäärä nousi 14,6 prosenttia.
”Valtakunnallisesti on ollut tavoitteena laskea hirvikantaa edellisen viiden vuoden ajan. Tavoiteltu hirvikanta on nyt pääosin saavutettu, joten lupamääriä on syytä vähentää nykyisen hirvikannan ylläpitämiseksi”, riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomen maaliskuussa arvioitu noin 295 yksilön susikanta oli edellisen vuoden tasolla. Susitihentymät ovat keskittyneet Länsi- ja Lounas-Suomen alueelle kattaen noin 10 prosenttia poronhoitoalueen ulkopuolisesta Suomesta.
”Meillä suoritetun tutkimuksen mukaan yksi susi tappaa noin 15 hirveä vuodessa. Määrä jää pienemmäksi alueilla, joissa suden pääravintoa ovat kauriit ja peurat, kuten esimerkiksi Lounais-Suomessa”, Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo.
”Ruotsissa tutkimusten mukaan sudet verottavat noin puolet hirvikannan vuotuisesta tuotosta, mutta meillä Suomessa määrä on vähäisempi, joten hirvikantaa on verotettava metsästämällä, mikäli sen ei haluta kasvavan”, Kojola tarkentaa.
Susireviireillä hirvijahtien järjestäminen on käynyt aikaisempaa haastavammaksi, sillä koirien käyttöön liittyy erittäin korkea riski. Hirvikannan verotus jää metsästämisen varaan susien syödessä pienempiä sorkkaeläimiä, kuten kauriita ja peuroja.
Metsänomistajien mukaan susitihentymien alueilla on ollut huomattavissa paikoitellen kasvaneita taimikkotuhoja, joiden epäillään johtuvan susien takia laumaantuneista hirvistä.
”Pohjanmaan riistakeskuksen alueella taimikkotuhojen kokonaiskorvaus oli viime vuonna 6 000 euroa, joka taitanee olla historian matalin. Samalla alueella asuu kuusi susilaumaa, joten en näe yhteneväisyyttää taimikkotuhojen ja susikannan välillä”, Luoma tyrmää ajatuksen susikannan ja taimikkotuhojen yhteneväsyydestä.
Etelä-Pohjanmaalla susiongelman kanssa on painittu jo usean vuoden ajan. Jurvassa uusia pentuehavaintoja ei toistaiseksi ole tullut, mutta syksyn edetessä niitä odotetaan edellisvuosien tapaan.
”Runsastunut susikanta näkyy hirvikannan rakennemuutoksena, sillä vasojen ja nuorten hirvien määrä on viime vuosina vähentynyt”, Jurvan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Hautala kertoo.
Susikannan kasvu tekee koirilla metsästämisen paikoitellen mahdottomaksi, jolloin jahtia joudutaan isoillakin alueilla suorittamaan henkilöajona. Hirvijahdin hankaloitumisen alueella uskotaan heijastuvan myös taimikkotuhoihin, sillä paikoitellen alueen hirvikanta voi jäädä suunniteltua suuremmaksi, mikäli myönnettyjä lupia ei pystytä käyttämään täysimääräisesti.
Riistanhoitoyhdistys sekä luvanhakijat kuulivat ennen luvan hakua maataloustuottajien ja metsänhoitoyhdistysten lausunnot, joiden pohjalta myös lupamäärä alueelle suunniteltiin.
”Yksinäiset sudet ja susiparit syövät ensisijaisesti pieniä sorkkaeläimiä, kuten kauriita ja peuroja, sillä aikuisen hirven saalistamiseksi susia täytyy olla suurempi lauma. Susireviirillä olevan hirvikannan verottaminen metsästämällä ilman koiria on erittäin haastavaa”, Hautala jatkaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
