Metsänomistajat uskovat puun riittävän sellutehtaille

Puukauppa on kirinyt syysvaihteen päälle. Metsäteollisuuden viikko-ostot nousivat jo syyskuun alussa yli puoleen miljoonaan kuutioon. Siihen pitäisi jatkossa pystyä vuoden ympäri.

”Puukauppa käy nyt tarvetta vastaavalla vauhdilla. Kuitupuusta on jopa ylitarjontaa”, kertoo tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta,

Hallitus tavoittelee kotimaisen puunkäytön lisäämistä 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Se vaatii panostuksia puun käyttöön, mutta myös puukauppaa ja puunkorjuuta on trimmattava nykyisestä.

Puun käytön suurimpia lisääjiä ovat sellutehtaat. Pelkästään Metsä Groupin Äänekoskelle nouseva biotuotetehdas imaisee vauhtiin päästyään 6,5 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Siinä lisäystä entiseen on 4 miljoonaa kuutiota.

Toista vastaavaa sellutehdasta suunnitellaan Kuopioon. Finnpulpin selluhanke on edennyt ympäristövaikutusten arviointiin.

Mikäli Finnpulpin tehdashanke toteutuu, sen puunhankinta menee väistämättä päällekkäin Äänekosken kanssa.

Eivätkä selluinvestoinnit siihen jää, myös UPM on lisännyt sellukapasiteettiaan tuntuvasti. Sen lisäksi Stora Enson Varkauden tehtaan ja Kotkamillsin investoinnit pistävät puuvirtoja uusiksi.

Kuitupuulle riittää siis kohta kysyntää. Tähän asti ongelmana on ollut jatkuva harvennuspuun ylitarjonta. Se on koskenut etenkin talvileimikoita.

Järvisen mukaan talvileimikoille ei ole tälläkään hetkellä kysyntää. Niiden tarve selviää vasta talvella.

Metsäteollisuus ry pelkää, ettei puuta riitä kaikille tehtaille. Järjestö on siksi kaivannut valtiolta toimia puukaupan vauhdittamiseksi.

Uuden hallituksen työpakissa on metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Sen pitäisi toteutua vuoden 2017 alusta.

Metsänomistajien nuorennusleikkauksen uskotaan virkistävän puukauppaa.

Metsänomistajat ovat ottaneet tiedon tulevasta verohuojennuksesta riemulla vastaan. Toisaalta metsänomistajia edustava MTK on suhtautunut koko ajan luottavaisesti tehtaiden puuhuollon toimivuuteen.

Siitä osoituksena on MTK:n sijoitus Finnpulpin hankkeeseen. Järjestön sanomana on, että puun kysyntä luo tarjontaa.

”Metsäteollisuuden suurimmat ongelmat eivät ole puun tarjonnassa vaan lopputuotemarkkinoilla”, sanoo Järvinen.

Metsänomistajat ovat samoilla linjoilla puun tarjonnasta etujärjestönsä kanssa. Syksyn Metsätutkakyselyyn vastanneiden metsänomistajien selvä enemmistö uskoo, että puuta riittää sekä Äänekosken että Finnpulpin tehtaille.

Aktiiviviljelijöistä puun riittävyyteen luottaa useampi kuin neljä viidestä. Eniten puun riittävyyttä epäilevät eläkeläiset, mutta heistäkin selvästi yli puolet odottaa tehtaiden puuhuollon toimivan.

Myös Finnpulpin hankkeen kanssa kilpailevaa Äänekosken biojalostuslaitosta rakentavan Metsäliiton jäsenet uskovat puuta riittävän molemmille. Heidän luottamus tehtaiden puuhuoltoon on jopa suurempi kuin muiden metsänomistajien.

Lähes kaksi kolmesta Metsäliiton jäsenestä pitää MTK:n sijoitusta Äänekosken kanssa kilpailevaan sellutehdashankkeeseen perusteltuna.

Se osoittaa metsänomistajien etujärjestön luottamusta biotalouteen. He pitävät hanketta myös taloudellisesti kannattavana.

Vain 14 prosenttia Metsäliiton jäsenistä harmittelee, että MTK on sijoittanut rahojaan Finnpulpiin.

Puukauppoja suunnittelevan metsänomistajan onnistumismahdollisuudet ovat tänäkin syksyn parhaat, jos tarjolle on laittaa järeä kelirikkoleimikko.

”Vaikka sahatavaran kysyntä on toivottua heikompaa, osa sahoista on pärjännyt hyvin vientikaupoissa ja niillä on tarvetta tukille”, sanoo Järvinen.

Hän muistuttaa, että tukkileimikon kantorahatulot ovat kiinni kantohinnan lisäksi siitä, miten tarkasti tukki otetaan talteen. Tänä syksynä tukin tarkka talteenotto korostuu puukaupoissa.

Jarmo Palokallio

Avaa artikkelin PDF