Tulevaisuuden älykäs metsäkone kertoo istutustarpeesta
Tulevaisuuden metsäkone voi olla iso olosuhdetiedon kerääjä maastossa, uskoo Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoJokaisesta metsäkoneen kaatamasta suomalaisesta puusta kertyy harvesterin kouraan tarkkaa mittatietoa. Puuraaka-aine tunnetaan meillä läpikotaisin.
Kun tietoa opitaan hyödyntämään tehokkaammin, puukin saadaan kerättyä metsästä halvemmin, uskoo Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja.
Esimerkiksi puunkorjuu pitäisi saada ympärivuotiseksi. Huonojen talvien määrä tuskin ainakaan vähenee. Ympärivuotisuus olisi Pajuojan mukaan mahdollista jo nyt, jos totuttua ajattelua talvileimikoista uskallettaisiin kyseenalaistaa.
Esimerkiksi turvemailta puu kannattaisi kerätä loppukesästä, jolloin maa on kuiva ja kantava.
”Nyt turvemaat merkitään automaattisesti talvileimikoiksi, jolloin puuta haetaan syvästä lumesta kalliimmalla yksikköhinnalla. Pinta-alallisesti kyse on isosta asiasta.”
Suuriksi kasvaneet metsäkoneetkin rasittavat maata vähemmän: niillä tarvitsee ajaa metsikössä vähemmän ja paino jakautuu suuremmalle pinta-alalle.
Paikallista olosuhdetietoa analysoimalla työmaita olisi helpompi aikatauluttaa sesongin ulkopuolelle, Pajuoja sanoo.
Tarkkaa olosuhdetietoa metsiköstä voisi tulevaisuudessa kerätä metsäkone, kun se kerran paikan päällä käy, Pajuoja sanoo. Hakkuun ohessa se voisi kerätä tietoa esimerkiksi maaperän kosteudesta ja kivisyydestä ja suositella, mitä metsään kannattaa istuttaa.
”Jos niin haluamme, hakkuukone on tulevaisuudessa niin iso tiedonkerääjä, että vain mielikuvitus on rajana, Pajuoja visioi. Totutusta metsänkäsittelystä poikkeaminen helpottuu, kun toimenpiteistä päättää ihmisen sijasta tietoa analysoivat koneet.
Koneellistumista on metsänhoidossa Pajuojan mielestä muutenkin tarpeen kasvattaa. Esimerkiksi koneellisen istutuksen lisäämisen puolesta puhuvat edessä häämöttävä työvoimapula sekä kilpailussa pärjääminen.
Kehityksen kärjessä pysyäkseen suomalaisten ei kannattaisi Pajuojan mielestä olla liian itsetietoisia metsäosaamisestaan: esimerkiksi Etelä-Amerikassa tiedetään pian istutettavien taimien sijainti kolmen sentin tarkkuudella.
Aiemmin metsävaratiedon hyödyntäminen oli kallista, jopa mahdotonta. Nyt karttuvaa tietoa on mahdollista säilyttää pilvipalveluissa rajattomasti.
Tärkeintä olisi saattaa tieto myös metsänomistajalle helposti käytettävään muotoon. Kun kuviot ja puustotiedot näkee suoraan puhelimesta, fyysinen etäisyys metsään kutistuu, Pajuoja tiivistää.
Seuraava konkreettinen askel teknologian hyödyntämisessä on sähköisen puukaupan kehittäminen.
”Kaikki kynnykset puukaupassa pitää saada niin matalalle, että metsänomistajalla ei ole yhteydenottokynnystä.”
Puukauppaan ja puunostajan kohtaamiseen liittyy muutenkin Pajuojan mielestä edelleen turhaa ”mystisyyttä”. Puukaupasta pitäisi saada yhtä arkipäiväinen tapahtuma kuin vaikkapa viljanmyynnistä.
Metsikkötiedon lisäksi metsänomistajista ja heidän tarpeistaan tiedetään ennätyksellisen paljon. Yleisesti metsätilat pirstoutuvat ja omistus valuu kaupunkeihin.
Metsänhoidossa kannattaisi Pajuojan mielestä mennä vahvemmin kohti ”kerralla kuntoon” -ajattelua.
Teknologiaa ja korjuun- ja kuljetuksen ohjausjärjestelmiä hyödyntämällä metsään on jatkossa mahdollista mennä harvemmin ja tehdä kerralla enemmän. Tämä tehostaa puuhuoltoa nopeammin kuin hitaasti muutettavissa olevat kuvio- ja kiinteistökoon kasvattaminen.
Teknologian kehittyminen on suomalaiselle metsätaloudelle samaan aikaan mahdollisuus, mutta myös kehitys, jossa on oltava vahvasti mukana. Muuten ratkaisut tehdään jossakin muualla, Pajuoja toteaa.
Aura Pilkama
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
