Valiokunta: Suden kannanhoidollinen metsästys sallittava, kannan viitearvoa ei voi perustaa vain genetiikkaan

Kuvituskuva sudesta Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Markku Vuorikari

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta esittää suden siirtämistä pois tiukasti suojeltujen lajien listalta. Tämä mahdollistaisi suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen.

Lisäksi valiokunnan lausunnossa edellytetään, ettei susikannan viitearvo voi määräytyä hoitosuunnitelmassa pelkän genetiikan perusteella, vaan kokonaiskestävyyttä on arvioitava myös muiden asioiden, kuten turvallisuuden, sosiaalisen kestävyyden ja koiralla metsästyksen harjoittamisen kannalta.

Valiokunta myös edellyttää, että suden kannanhoidollista metsästystä koskevat luvat myönnetään niin hyvissä ajoin, että ne ovat ovat käytössä metsästysaikana, vaikka niistä valitettaisiin.

Niin ikään esitettiin vahinkoperustaisten poikkeuslupien myöntämisen sujuvoittamista ja niitä koskevien valitusten käsittelemistä.

Valiokunnan kanta koski susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista koskevaa kansalaisaloitetta. Samalla valiokunta julkisti kantansa myös valkoposkihanhia, saimaannorppaa ja rauhoitettuja lajeja koskevista kansalaisaloitteista.

Valkoposkihanhien osalta valiokunta edellyttää hallituksen vaikuttavan EU:ssa lintudirektiivin muuttamiseksi. Lisäksi hanhien karkottaminen ampumalla tulisi valiokunnan mukaan sallia myös keväällä pesintärauha huomioiden.

Myös poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntäminen tulisi lausumaehdotuksen mukaan sallia, ja valkoposkihanhia koskevat poikkeuslupa-asiat siirtää Varsinais-Suomen ely-keskuksesta Pohjois-Karjalan ely-keskukselle.

Saimaan verkkokalastuskieltoa koskevan kansalaisalotteen valiokunta hylkäsi. Lausunnossa edellytetään saimaannorppakannan ja norppien kalanpyydyskuolleisuuden kehityksen seuraamista.

Lisäksi valiokunta hylkäsi kansalaisaloitteen, joka olisi kieltänyt kaikkien Suomessa, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti uhanalaisten lajien metsästämisen.

Mietintöihin jätettiin vastalauseet, jotka allekirjoittivat Jenni Pitko (vihr.), Tiina Elo (vihr.) sekä Mai Kivelä (vas.). He yhtyivät ehdotukseen poikkeusluvilla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntämisestä, mutta vastustivat valiokunnan lausuntoja muilta osin.

”Olen iloinen ja ylpeä valiokunnan työstä. Eduskunnan enemmistön tulee olla mietintöjemme takana, mutta uskon että näin tulee olemaan ”, valiokunnnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) kommentoi.

Kalmari korosti valiokunnan edustavan kansan mielipidettä. Hän arveli suden alueellisen kannanhoidollisen metsästyksen edistävän kestävän susikannan toteutumista sen sosiaalisen hyväksyttävyyden noustessa.

Saimaan verkkokalastuskiellon vastustamista Kalmari perusteli kalastuselinkeinnolla alueella. Uhanalaisten laijen metsästyskiellon osalta Kalmari otti esimerkiksi teeren, joka on muualla uhanalainen, mutta Suomessa elinvoimainen laji.

Eriäviä mielipiteitä esitellyt Pitko puolestaan sanoi, ettei suden kannanhoidolliselle metsästykselle ole edellytyksiä, sillä susikanta ei ole vielä elinvoimaisella, vähintään noin 500 yksilön tasolla.

Lisäksi hän harmitteli, ettei valiokunta ottanut kantaa suden salametsästykseen.

Saimaannorpan suojelun osalta Pitko piti ammattikalastuksen mahdollistamista huonona perusteluna, verkkokalastuksen sallimiselle, sillä ammattikalastajilla on muitakin keinoja kalastukseen.

Seuraavaksi valiokunnan lausunnot etenevät valiokunnan täysistunnon käsittelyyn.

Juttua päivitetty 20.9. kello 12.36. Lisätty tietoa valiokunnan lausuntojen sisällöstä ja valiokuntalaisten kommenteista.