Monipuolinen tuotantorakenne auttoi elementtitehdasta epävarmoina aikoina ‒ ”Vaikeista ajoista on entisestään sisuunnuttu”

Vieskan Elementillä työskentelevä Matti Parhiala asentaa eristevillaa paritalon ulkoseinäelementtiin. Kuva: Kai Tirkkonen

Vieskan Elementti ei pöyhkeile pramealla pääkonttorilla tai uutuutta kiiltävillä tuotantotiloilla. Vuonna 1968 perustetun yrityksen tuotantomenetelmiin, kalustoon ja työntekijöiden osaamiseen on kuitenkin investoitu, toimitusjohtaja Tapani Yrjölä painottaa.

Yritys tekee Pohjois-Pohjanmaan Alavieskassa puuelementtejä muun muassa pientaloihin, rivi- ja paritaloihin, maataloushalleihin ja hevosmaneeseihin.

”Syksy oli hiljainen, mutta vuodenvaihteessa kysyntä virkosi. Kevät ja kesä näyttävät jo paremmilta”, Yrjölä toteaa.

Asiakkaina ovat pääasiassa rakennusliikkeet. Kuluttajakaupan hiipuminen viime vuonna ei siksi koetellut yritystä niin paljon kuin avaimet käteen -periaatteella toimivia talotehtaita.

Tapani Yrjölä on ollut Vieskan Elementin toimitusjohtaja vuodesta 2021. Kuva: Kai Tirkkonen

Liikevaihdosta kolmannes tulee hallirakentamisesta ja kaksi kolmasosaa asuintilarakentamisesta, Yrjölä kertoo.

Monipuolinen tuotantorakenne on turvannut yrityksen pärjäämistä epävarmoina aikoina.

Vieskan Elementti Oy:n liiketulos oli vuonna 2021 puoli miljoonaa euroa tappiolla Alma Talent Tietopalvelun mukaan. Yhtiön liiketulos ja nettotulos ovat olleet tappiolliset vuodet 2012–2021.

Viime vuonna yritys teki toimitusjohtajan mukaan positiivisen tuloksen ja onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan edellisvuosien seitsemästä miljoonasta eurosta yhdeksään miljoonaan euroon.

Materiaaleista ei lopulta tullut pulaa, vaikka sitä viime vuonna pelättiin. Siinä turvana on ollut pitkä yhteistyö paikallisten yritysten kanssa, minkä ansiosta tilaukset saatiin toimitettua sovitussa aikataulussa.

Yrityksen käyttämä sahatavara tulee pääosin Junnikkalan sahalta Kalajoelta.

Yrityksen kaikki rakennukset lämpiävät oman lämpölaitoksen turvin. Siellä poltetaan niin hukkapuu kuin pakkausmateriaalit.

Oma lämpölaitos on ollut pelastus energian hinnan nousun aikana. Kuva: Kai Tirkkonen

Yksi hyvistä päätöksistä Yrjölän mukaan oli lähteä yhteistyöhön Hankkija-ketjun kanssa, joka myy nyt Vieskahalleja. Maatilojen ja hevospuolen lisäksi halleja on mennyt nyt yhä enemmän myös liike- ja toimitiloiksi esimerkiksi sähkö- ja lvi-liikkeille ja pelastuslaitoksille.

Töitä tehdään yhdessä vuorossa vajaan 50 henkilön voimin.

Yrjölä haluaa kiittää sitoutuneita työntekijöitään. Puolet työntekijöistä on ollut talossa yli 15 vuotta. Talviaikaisiin lomautuksiin on suhtauduttu ymmärtäväisesti.

”Vaikeista ajoista on entisestään sisuunnuttu. Päätettiin, että otamme oman markkinaosuutemme.”

Eemeli Vuolaspuro ja Jarno Mäki tekevät paritalon ulkoseinän sisäpuolen levytyksiä. Kuva: Kai Tirkkonen