MTK: Verotus suosii sijoittajia metsäkaupoissa

Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa. Neljä viidestä teollisuuden kotimaasta hankkimasta puukuutiosta on perhemetsistä peräisin. Kuva: Jarmo Palokallio

Entistä suurempi osa myytävistä metsätiloista päätyy institutionaalisille sijoittajille. MTK:n metsäjohtokunta on huolissaan kehityksestä ja kokee, että syynä kehitykseen on verotuksen epäoikeudenmukaisuus.

Luonnonvarakeskuksen uusimman metsämaan omistustilaston mukaan metsänomistusrakenteemme on murroksessa. Institutionaalisten sijoittajien ostamien metsätilojen osuus on kasvanut nopeasti viimeisten vuosien aikana ja omistusrakenteen muutos näkyy jo tilastoissakin.

MTK:n mukaan sijoittajilla on metsäkaupoissa veroetu.

"Suomessa perhemetsänomistajat maksavat tuloistaan pääomatuloveroa, joka on nopeasti kiristynyt yhteisöverotusta korkeammaksi", toteaa puheenjohtaja Juha Marttila.

Marttilan mukaan Suomessa on tällä hetkellä Euroopan kirein pääomatulovero.

"Yhteisöverokantaa merkittävästi kireämpi pääomatulovero suosii ulkomaista omistusta, koska pääomatuloveroa maksavat pääasiasiassa suomalaiset metsänomistajat, pk-yrittäjät ja piensijoittajat."

MTK:n metsäjohtokunnan mielestä on tärkeää, että kotimaisen perhemetsänomistuksen edellytykset kyetään turvaamaan. Sitä ei saa verotuksellisesti kohdella epäedullisesti muihin metsänomistusmuotoihin verrattuna.

Perhemetsätalous on tae kestävästä kehityksestä, jota yhteiskunnan pitää politiikkatoimillaan tukea, ei vaikeuttaa. Osana perhemetsätaloutta suomalainen yhteismetsämalli mahdollistaa perhemetsätaloudelle suurmetsätalouden edut.

Suomalainen yksityiseen maanomistukseen perustuva perhemetsäomistus on maailman mittakaavassa ainutlaatuista. Suomessa yksityiset omistavat noin 60 prosenttia metsämaasta ja myyvät noin 80 prosenttia teollisuuden kotimaasta ostamasta raakapuusta.

Keskimääräinen metsätilan koko on noin 30 hehtaaria ja omistajan keski-ikä hieman yli 60-vuotta.

Metsänomistuksemme perustuu ylisukupolvisen kestävyyden periaatteeseen, jossa metsät halutaan aina jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin ne on itse saatu. Hyvänä osoituksena tästä on lähes kaksinkertaistunut metsiemme puumäärä ja kasvu viimeisen 50-vuoden aikana.

Marttila muistuttaa, että valtaosalle perhemetsänomistajia myös metsien muut arvot kuin puuntuotanto ovat tärkeitä. Hajautunut päätöksenteko ja metsänomistajien moninaiset tavoitteet myös turvaavat esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuutta ja mahdollistavat ilmastotavoitteiden toteutumisen.