Metsäyhtiöt tekivät Suomessa käytettyä puukuutiometriä kohti lähihistorian parasta liiketulosta vuosituhannen vaihteessa.
Huippu nähtiin vuonna 2000. Rahaa pursusi tuolloin metsäyhtiöiden kassoista.
Samana vuonna Stora Enso osti epäonnekseen 4,9 miljardilla eurolla Consolidated Papersin. UPM hävisi onnekseen tarjouskilpailun toisesta suuresta yhdysvaltalaisesta paperinvalmistajasta Championista maailman suurimmalle metsäyhtiölle International Paperille.
Metsäliitto-yhtymä puolestaan maksoi ruotsalaisesta Modosta ja saksalaisesta Zandersista yhteensä yli 2,6 miljardia euroa.
MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen toteaa, että vuosituhannen vaihteessa metsäyhtiöt nauttivat paino- ja kirjoituspaperien korkeasuhdanteesta ja toimialan kannattavuus oli erinomainen.
Massa- ja paperiteollisuuden liiketulos Suomessa suhteutettuna puun käyttömäärään nousi vuonna 2000 peräti noin 70 euroon kuutiometriltä.
Niin sanotun it-kuplan puhjettua paperien ja sellun hinnat lähtivät ylituotannon painamina laskuun ja metsäyhtiöiden kannattavuus heikkeni.
Paperi- ja sellutehtailla synkimmät vuodet koettiin 2007–2009, jolloin liiketulokset vajosivat selvästi negatiivisiksi.
Metsäyhtiöiden tulokset alkoivat kohentua kuluvalla vuosikymmenellä.
”Koko 2010-luvun havusellun markkinatilanne on ollut hyvä, ja se myös näkyy liiketuloksessa puun käyttömäärään suhteutettuna”, Järvinen sanoo.
Vuosina 2015–2016 massa- ja paperiteollisuuden liiketulos on ollut Suomessa noin 30 euroa kuutiometriä kohti. Vuoden 2017 luvut eivät vielä ole valmistuneet, mutta odotettavissa on edellisvuotta paremmat tulosnumerot.
”Sellun hyvä kannattavuus kuluvalla vuosikymmenellä on myös varmasti heijastunut toteutettuihin investointeihin ja suunnitteilla oleviin hankkeisiin.”
Paperien tuotantoa vähentäneiden ja selluun investoineiden metsäyhtiöiden liiketulos puukuutiometriä kohti ei viime vuosina ole yltänyt vuoden 2000 huippuun. Siihen on Järvisen mukaan looginen selitys.
”Sellu on jalostusarvoltaan paperia alhaisempi.”
Vuosituhannen vaihteen jälkeen puutuoteteollisuuden eli lähinnä sahojen liiketulos puukuutiota kohti on ollut massa- ja paperiteollisuutta parempi vain vuosina 2007–2009.
Tasoero puutuoteteollisuuden ja massa- ja paperiteollisuuden välillä selittyy Järvisen mukaan puumarkkinoiden rakenteella: kuitupuun käyttäjiä on vain muutama, tukista sen sijaan kilpailee kolmen suuren metsäyhtiön lisäksi lukuisa joukko sahayrityksiä.
Lue myös:
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
