Metsään.fi-palvelu on näyttänyt Pelkosenniemen ja Savukosken alueella tietoja, jotka saattavat poiketa pahastikin todellisuudesta maastossa.
Metsänomistaja Viljo Koskenniemi ihmetteli metsiensä tietoja kirjauduttuaan palveluun. Nimi ja tilannumero olivat oikein, kutakuinkin kaikessa muussa oli korjaamista.
Koskenniemi hiihtää palstalleen. Metsänhoitoyhdistys Itä-Lapin aluevastaava Juha Savukoski kaartaa paikalle moottorikelkalla.
Konttorilla tietokone kertoi, että kuviolla kasvaa mäntytukkia. Kuusikossa on kuitenkin vain yksi mänty. Vaikka puulaji on pielessä, tilavuus vastaa kutakuinkin sitä mitä pitääkin.
"Kriittiset tekijät, kuten kasvu ja ikä heittävät", Savukoski kertoo.
Koskenniemen noin 20-vuotias nuori kasvatusmetsä on metsävaratiedoissa arvioitu 50-vuotiaaksi.
Savukoski esittelee valtatien varressa myös riukuuntunutta, läpimitaltaan noin 16-senttistä männikköä, joka metsävaratiedoissa on merkitty tukkipuuksi.
Metsään.fi palvelee Savukosken mukaan enemmän kaupallisia toimijoita kuin metsänomistajia.
"Metsäkeskus on pannut resursseja vääriin asioihin. On tingitty maastotarkistuksista ja keskitytty levittämään metsänomistajan tietoja", hän sanoo.
Metsään.fi-palvelussa esitetyt metsävaratiedot on tuotettu kuviokohtaisesti ja niiden toimenpiteet laskennallisesti, maastossa on käyty vain pienellä osalla kuvioista.
"Eivät ne metsähommat siellä toimistolla onnistu, vaan vaativat maastokäyntejä", Koskenniemi kommentoi.
Metsään.fi-palvelusta vastaava asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen Metsäkeskuksesta kertoo, että viime kesänä kemeratukihaun ruuhkautumisen vuoksi maastoväkeä tarvittiin toimistotöissä.
"Kemerahässäkkä söi hirveästi resursseja", hän harmittelee.
Savukoski pitää mahdollisena, että esimerkiksi sahan puunostaja katsoisi Metsään.fi-palvelusta sopivia mäntytukkileimikoita. Todellisuudessa paikalla onkin kuusikko tai pelkkää kuitupuun mitat täyttävää puustoa.
"Jotkut kiinteistönvälittäjät tukeutuvat täysin Metsään.fi:n tarjontaan", Savukoski paheksuu.
Hän suosittelee metsän myyntiä harkitsevia aina pyytämään metsäkiinteistöstään ajankohtaista maastotarkistusta.
Iittaisen mukaan Metsään.fi-palvelun tavoite on tuoda julkisilla varoilla tuotettu metsävaratieto ja muu julkinen tieto metsänomistajan hyödynnettäväksi pankkitunnusten taakse. Tiedon hyödyntäminen ja jalostaminen on kuitenkin käyttäjän vastuulla. Sitä on nyt tähdennetty palvelun käyttäjillekin.
Palvelun sivulla kehotetaan tarkistamaan tiedot maastossa ennen puukauppaa tai hoitotöiden aloittamista.
"Taimikoiden tiedot ovat epäluotettavimpia, jos ne eivät ole maastossa tarkistettujen kuvioiden joukossa", Iittainen toteaa.
Metsään.fi:n tiedot perustuvat laserkeilaamalla kerättyyn kaukokartoitustietoon tai vanhempaan, maastossa kerättyyn ja ajantasaistettuun metsäsuunnittelutietoon.
Laserkeilauksella saadaan tarkimmin tieto puuston pituudesta ja kokonaispuuston määrästä. Yhdeksällä kuviolla kymmenestä pääpuulaji on tunnistettu oikein, Metsään.fi-sivustolla kerrotaan.
Metsään.fi:n ei ole tarkoituskaan korvata metsäsuunnitelmia, Iittainen korostaa. Hän arvioi, että palvelun metsävaratiedon oikeellisuus on noin 85 prosenttia.
"Vuoteen 2010 asti, kun Metsäkeskus teki metsäsuunnitelmia, metsävaratiedon keruun hinta oli 20 euroa hehtaarilta. Nyt tiedonkeruu maksaa 5–6 euroa hehtaarilta."
Menetelmä tuottaa Iittaisen mukaan varsin edullisesti kohtuullisen tarkkaa tietoa metsistä.
Juha Savukoskikin pitää Metsäkeskuksen keräämää metsävaratietoa hyvänä pohja-aineistona.
"Ei se ole hukkaan heitettyä tietoa missään nimessä. Esimerkiksi kuviointi on tehty hyvin."
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
