Mepit kirjanneet puun energiakäyttöä hankaloittavalle esitykselle yli tuhat muutosta EU-parlamentissa

Ympäristövaliokunnan raportoija Bas Eickhout (vihr.) haluaa, että kestävyyskriteerit koskisivat myös vähintään yhden megawatin laitoksia aiemman 20 megawatin sijaan. Kuva: Kari Salonen

Uusiutuvan energian direktiivin (red II) metsäbiomassan kestävyyskriteerejä koskevaan pohjapaperiin on tullut Euroopan parlamentin mepeiltä yli tuhat muutosesitystä.

Kestävyyskriteereistä vastaavan raportoijan Bas Eickhoutin (vihr.) esitys on saanut laajaa kritiikkiä suomalaisten meppien keskuudessa.

Eickhout on ehdottanut metsäbiomassan kestävyyskriteereihin kovia tiukennuksia ja komission kannattamasta ”riskiperusteisesta lähestymistavasta” luopumista. Riskiperusteisuus tarkoittaa, että hakkuiden kestävyyden tarkastelussa sovelletaan kansallisia lakeja, kuten Suomessa metsälakia.

Puun energiakäytön kestävyyden varmistamiseen tarvittaisiin Eickhoutin mielestä kansallisen lainsäädännön lisäksi EU-tason määräyksiä.

”Olen komission kanssa samaa mieltä siitä, että metsäbiomassan käytön kestävyys määritellään parhaiten tarkastelemalla, onko jäsenmaalla kunnianhimoinen kansallinen lainsäädäntö, joka velvoittaa muun muassa uudelleenmetsitykseen korjuualueilla sekä monimuotoisuuden huomioimiseen”, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) vastaa.

Energiaksi saisi ympäristövaliokunnan pohjapaperin mukaan korjata vain hakkuutähteitä, kun taas mäntyöljyn, kantojen ja kuitupuun energiakäyttöä ei tulisi tukea. Tätä vastustavat hanakasti mäntyöljyä biopolttoaineeksi jalostavat tai sitä suunnittelevat yritykset, kuten UPM ja Kaidi. Metsä Group on taas kertonut olevansa tukipolitiikkaa vastaan (MT 29.9.).

Myöskään turvemaiden energiahakkuille ei saisi Eickhoutin mielestä herua tukea.

Nyt kestävyyskriteerit koskevat voimalaitoksia, joiden teho on yli 20 megawattia. Eickhout haluaa, että kestävyyskriteerit koskisivat myös vähintään yhden megawatin laitoksia.

Suomalaisista europarlamentaarikoista muun muassa Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Nils Torvalds (r.) ja Hannu Takkula (kesk.) ovat yhdessä valmistelleet muutoksia ympäristövaliokunnan esitykseen.

He ovat vaatineet muutoksia turvemaiden hakkuurajoituksiin, polttolaitosten megawattirajaan, metsäenergian raaka-aine­listaan ja kestävyyden tarkastelun riskiperusteisuuteen. Näistä äänestetään 23.10. parlamentin ympäristövaliokunnassa.

”Muutokset mahdollistavat edistyneiden biopolttoaineiden käytön ja sen lisäämisen, kannustavat jatkuvaan energiatehokkuuden nostamiseen sekä jätepohjaisten polttoaineiden kehittämiseen sekä turvaavat kestävän turvetuotannon jatkon”, Jäätteenmäki kertoo.

Parlamentin maatalousvaliokunta äänesti eilen maanantaina omista muutosehdotuksistaan. Sen kanta on päinvastainen ympäristövaliokunnan vihreää ryhmää edustavan raportoijan Eickhoutin kanssa. Puun energiakäyttö ei hankaloituisi.

”Tämä on erittäin tärkeä erävoitto Suomelle taistelussa oikeudestamme käyttää metsäpohjaista biomassaa biotalouden raaka-aineena”, Takkula iloitsee.

Suomalaismepeistä Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Merja Kyllönen (vas.) ovat tehneet myös muutosesityksiä. He ovat ehdottaneet, että kantoja tai yli 10 senttimetristä puuta ei saisi käyttää energiaksi ja riskiperusteisesta kestävyyden tarkastelusta luovuttaisiin.

Kestävyyskriteerien tulisi heidän mielestään koskea myös viiden megawatin voimalaitoksia 20 megawatin sijaan.

”Jos bioenergian perusraaka-aineen käyttöä rajoitetaan liikaa, emme pääse toivottuihin päästövähennystavoitteisiin emmekä pysty korvaamaan fossiilisia polttoaineita”, Jäätteenmäki kommentoi.

Lue myös:

MTK haluaa säilyttää turvemaiden kasveilla energiakäytön