Tuleeko Saksan kuusi- ja pyökkimetsien tilalle atlassetriä ja plataania – vai puutonta pensaikkoa?

Saksan metsissä kokeillaan muun muassa atlassetrin kasvatusta. Laji kasvaa luontaisesti Marokon ja Algerian vuoristoalueilla. Kuvaa on rajattu. Kuva on lisensoitu Creative Commons Attribution 2.0 Generic -lisenssillä (linkki lisenssiin tekstissä). Kuva: Miguel Frutos

"Sopivien puulajien löytäminen ei ole aivan helppoa, sillä niiden pitää kestää paitsi tulevaa, myös nykyistä ilmastoa pakkaskausineen", toteaa Freiburgin yliopiston metsänhoidon professori Jürgen Bauhus.

Joillekin kasvupaikoille ei löydy tulevassa ilmastossa läheistä vertailukohtaa.

"Ne muuttuvat ilmastoskenaarioissa niin kuumiksi, että vastaavan ilmaston metsäalueita ei löydy Euroopasta. Pitäisi hakea puulajeja aivan muualta, esimerkiksi setriä Atlas-vuoristosta – jos ne vain kestäisivät nykyilmaston. Voi olla, ettei näillä alueilla tulevaisuudessa kasva metsää, vaan pensaskasvillisuutta."

Kestää kauan, ennen kuin kasvatuskokeissa löydetään sopivia puulajeja ja alkuperiä käytännön metsätalouteen.

Jo nykyisin Saksassa kasvatetaan douglaskuusta ja jättipihtaa. Tähänastisen kokemuksen mukaan ne ovat selvinneet viime vuodet paremmin kuin kotoiset havupuulajit.

Pienissä määrin metsiin istutetaan sekapuuksi pohjoisamerikkalaista lännentulppaanipuuta sekä puistoplataania, joka on amerikkalaisen ja eurooppalaisen plataanin risteymä.

Lupaavalta uudelta lajilta vaikuttaa myös Algerian ja Marokon vuoristoalueilla kasvava atlassetri. Sen huono puoli on, ettei vastaavaa puuta kasva Saksan metsissä luontaisesti.

Kotoperäisen luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi olisi Bauhusin mukaan parempi suosia puulajeja, jotka muistuttavat alkuperäisiä lajeja mahdollisimman paljon.

Oheinen kuva on lisensoitu Creative Commons Attribution 2.0 Generic -lisenssillä.

Lue aiheesta lisää: Saksan metsätuhoille ei näy loppua: Tukkipuu jää lahoamaan, taimet korventuvat kuumuudessa, harmittomat sienet riehaantuvat tappajiksi