Metsäenergian käyttö kasvamassa miljoonia kuutioita

Biowatti esitteli energiapuun korjuuta orimattilalaisella ensiharvennuskohteella viime viikon torstaina. Kuva: Kimmo Haimi

Arto Savolainen ja Rami Auranen totesivat kuskipulan olevan yksi puunkorjuun kasvattamisen suurista haasteista. Kuva: Kimmo Haimi

Metsäenergian käyttö voi lisääntyä yli kolme miljoonaa kuutiota, kun kaupunkien energialaitokset siirtyvät fossiilisista polttoaineista bioenergiaan.

"Näkymät ovat hyvät, kun monet kaupungit lisäävät puupolttoaineiden käyttöä. Tarvitsemme lisää resursseja, kun puunhankintamme on kasvussa", kertoo L&T Biowatin toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki.

Lämpölaitosten investointien lähiaikojen lista on näyttävä. Kaupungeista mukana ovat Vantaa, Lahti, Oulu ja Tampere. Mahdollisesti niitä seuraa vielä Helsinki.

Vartiamäen mukaan kaupunkien bioenergiatuotanto kasvaa 3–5 terawattitunnilla. Metsäenergiaksi muutettuna se tarkoittaa jopa kolmen miljoonan kuutiometrin lisäystä.

Lahti Energia vastaanotti viimeisen kivihiililaivansa viime vuoden lopulla. Siellä uusi bioenergiaa käyttävä voimala Kymijärvi III käynnistyy kesällä.

Biolämpölaitos on kertonut tarvitsevansa polttoainetta noin 0,64 terawattituntia eli noin 320 000 kuutiometriä puuta.

"Uuden voimalan tarvitseman bioenergian hankinta on käynnistettävä vähintään vuotta ennen voimalan käynnistymistä. Siksi olemme kasvattamassa resurssejamme ja puunhankintaamme", Vartiamäki kertoo.

L&T Biowatti hankki puuta viime vuonna vajaa miljoona kuutiometriä. Tämän vuoden tavoite on yli miljoona kuutiometriä.

Yhtiön puunhankinnassa paino on energiapuussa. Sen osuus on 75–80 prosenttia. Loppu kertyy normaalista ainespuusta.

Lahden lähialueella Biowatti on kaksinkertaistamassa resurssejaan. Se näkyy jo nyt metsässä, kertoo metsäpalveluasiantuntija Arto Savolainen.

L&T Biowatille energiaharvennusta Orimattilassa tekevä koneyrittäjä Rami Auranen kertoo siirtyneensä kahteen vuoroon. Työhön sopivan kuljettajan löytäminen ei kuulemma ollut helppoa.

"Energiapuun hakkuu on ihan oma maailmansa. Pitää muistaa asetella latvat omiin kasoihinsa", Auranen kertoo.

Hakkuukoneen tuotoskaan ei ole sitä, mitä myöhemmillä harvennuksilla ja päätehakkuilla. Leivässä taitava koneyrittäjä silti pysyy myös energiapuusavotoilla.

"Vuorossa ehtii hakata ehkä puoli hehtaaria tai vähän enemmän", Auranen summaa.

L&T Biowatin metsäpalveluasiantuntija painottaa hyvän leimikkosuunnittelun ja kohteiden valinnan merkitystä. Myös ennakkoraivaus parantaa tuottavuutta.

"Tavoitteena on, että energiapuun keskikuljetusmatka jää keskimäärin 50 kilometriin. Maksimissaan se on noin 100 kilometriä", Savolainen kertoo.

Hyvä leimikko on riittävän kookas. Orimattilassa työn alla oli 12 hehtaarin ensiharvennusleimikko, josta hakataan noin 1 000 kuutiota puuta. Siitä energiaksi menee noin 400 kuutiota.

Pienimmät kohteet ovat parin hehtaarin suuruisia. Tavoite on, että energiapuuta kertyy vähintään 50 kuution kuorma.

Energiapuuta kuivatetaan yhden kesäkauden yli tienvarsivarastossa, minkä jälkeen se haketetaan ja kuljetetaan poltettavaksi.

"Metsänomistaja saa kuitupuusta rahat hakkuukonemitalla. Energiapuutili tulee painomittauksen tai hakekuutioiden perusteella", kertoo metsäpalvelupäällikkö Teemu Kinnari.

Kivihiilen käytöstä luopuminen on yksi Suomen ilmastotavoitteista. Siitä halutaan eroon vuoden 2029 vappuun mennessä.

Kivihiilikielto on osa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, jonka mukaan Suomi luopuu asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa.

Vartiamäen mukaan hakkuurästien purku energiapuuhakkuilla on hyvin hyödyllistä myös ilmaston kannalta.

"Harvennuksella nuoret metsät saadaan kasvuun. Niiden puumäärä saattaa nousta alle kymmenessä vuodessa samaksi, mitä se oli ennen harvennusta."

Ellei metsiä harvenneta, sama puumäärä kuolisi ja lahoaisi metsään.