Versowoodin saha Riihimäellä on seissyt tukkipulan vuoksi jo pari viikkoa

Metsäpohjat ja tieverkosto ovat laajoilla alueilla runsaiden sateiden pehmittämiä. Pahin tilanne on Etelä-Suomessa. Helppoa ei ole Itä-Suomessakaan, missä lumen alla on sula ja vetinen maa. Kuva on otettu viime viikolla Paimiossa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Poikkeuksellisen sateinen syksy ja jo kolmisen kuukautta kestänyt kelirikko koettelevat ankarasti puun korjuuta ja kuljetuksia. Erityisesti sahojen puuhuolto on tiukoilla.

Versowoodin saha Riihimäellä on jouduttu pysäyttämään jo useamman kerran, kun tukkeja ei ole saatu riittävästi sahalle asti.

"Talvilomia on pidetty ja sen lisäksi vielä pekkaspäiviä. Marraskuussa saha seisoi toista viikkoa ja joulukuussakin joitakin päiviä", Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra kertoo.

Riihimäellä Versowood sahaa ainoastaan kuusta.

"Kahden puulajin sahoilla on aina vähän helpompaa. Mäntykankaille näillä keleillä on päässyt vähän paremmin."

Nyt ei Kopran mukaan voi muuta toivoa kuin kunnon yöpakkasia ja miinusasteita vielä päivisinkin.

Puuta Versowood on ostanut enemmän kuin koskaan aiemmin. Surkeista korjuukeleistä huolimatta tukkeja on saatu myös paljon teiden varsille.

"Kymmeniä tuhansia motteja tukkeja on tienvarsilla odottelemassa pakkasia."

Versowoodin sahat Vierumäellä Heinolassa, Otavassa Mikkelissä ja Hankasalmella ovat pyörineet normaalisti. Riihimäen sahan vaikeuksista huolimatta koko konserni teki Kopran mukaan kaikkien aikojen marraskuun tuotantoennätyksen.

Metsä Groupin tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti sanoo olosuhteiden olleen todella vaikeat: yli kolmen kuukauden kelirikko on poikkeuksellista.

"Olen kyllä positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin teollisuuden raaka-ainehuolto on silti saatu hoidettua."

Alarautalahden mukaan sellu- ja kartonkitehtailla ei ole ollut pulaa puusta. Sen sijaan tukeista on sahoilla krooninen pula, kun tukkien matka tyssää monesti tienvarsivarastoon.

"Sahoillakin on selvitty. Muutama vuoro on tosin jätetty väliin, joko ilta tai aamu, toisinaan paikoin molemmat vuorot."

Äänekoskella elokuussa käynnistynyt biotuotetehdas lisää puuntarvetta neljä miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Äänekosken puunhankintaan on Alarautalahden mukaan varauduttu jo kolmisen vuotta eikä siinä ole ollut ongelmia.

"Terminaaliverkosto on helpottanut merkittävästi. Syksyllä terminaalit ajettiin täyteen ja nyt niitä on tyhjennetty."

Sepeliä on metsäteille jouduttu ajamaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, jotta tiet saataisiin kantamaan puutavara-autoja.

"Meillä sivukulujen määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi verrattuna aiempiin vuosiin", Alarautalahti laskee.

Stora Enson metsäjohtajan Janne Partasen mukaan puuhuolto on toiminut, mutta osittain on jouduttu turvautumaan poikkeusjärjestelyihin.

"Se tarkoittaa, että puuta on haettu paikoin vähän pidemmän matkan takaa kuin normaalisti."

Partanen huomauttaa, että tukkien hankinta on monesti kuitupuiden hankintaa haasteellisempaa, koska tukit katkotaan metsässä tarkasti kunkin sahan tarpeisiin. Häiriöt hankintaketjussa iskevät siten herkästi sahoihin. Kuitupuun kuljetusvirtoja voidaan siirrellä vapaammin tehtaiden välillä.

Talven haasteita lisää Partasen mukaan se, että lumi on satanut laajoilla alueilla sulaan maahan. Itä-Suomessa lunta on paikoin jopa runsaasti.

"Lumen alla on todella vetinen maa ja ojat täynnä vettä. Aika selvää on, että tällaisille alueille ei routaa saada ja moni talvileimikko jää korjaamatta", Partanen sanoo.

UPM:n metsäjohtajan Sauli Branderin mukaan ennätyspitkästä kelirikkokaudesta on selvitty kohtuullisesti.

"Onneksi yksityismetsien puukauppa on käynyt hyvin, ja tarkalla kohteiden valinnalla on päästy eteenpäin."

Vilkkaan puukaupan ansiosta UPM on pystynyt korjaamaan puuta päätehakkuuleimikoilta.

"Kaukokuljetus eli metsästä tehtaalle väli on se haasteellisin, kun metsäautotieverkosto kantaa vaihtelevasti", Brander sanoo.