Katso videolta mitä mepit ajattelevat EU:n kasvavista metsävastuista – Suomen metsätaloutta he hehkuttivat maailman kestävimmäksi, mutta Bryssel tuntee sen huonosti

Metsien käyttö ja hakkuumäärät täytyy pitää kansallisessa päätöksenteossa, MT:n järjestämään EU-paneeliin osallistuneet europarlamentaarikot sanoivat.

Jos ilmastolainsäädäntö menee väärään suuntaan, eteen voi tulla tilanne, jossa muut maat saastuttavat, ja samaan aikaan Suomen metsien käyttöä rajoitetaan, Eero Heinäluoma (sd.) muistutti.

"Tässä on suuri riski, että meidän tapaa hoitaa metsiä ei tunneta. Voi olla, että parlamentin valiokunnat tekevät älyttömiä päätöksiä. Päästötavoitteet ovat aitoja: luodaan edellytyksiä sille, että metsien istutukset lisääntyvät, muttei niin, että estetään metsien hyödyntäminen."

Nils Torvaldsin (r.) mukaan Brysselin valta metsien käytön säätelyssä on kasvamassa huolestuttavalla tavalla. Euroopan metsät ovat keskenään hyvin erilaisia, mikä pitää muistaa EU-päätöksenteossa.

”Suurin ongelma on läheisyysperiaatteen noudattamattomuus. Asiat tehdään ’yhden koon sukkahousut -tavalla’”, Torvalds totesi.

Komission suunnitelmana on lisätä tiukkaa suojelua erityisesti turvemailla ja vanhoissa metsissä. Tiukkaa suojelua pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä 10 prosenttia Euroopan maapinta-alasta, EU-komission biodiversiteetti­strategia linjaa.

"Ongelma ei ole, että oltaisiin biodiversiteettia vastaan, vaan että siitä on tullut ideologinen käsite, eikä moni meppi tiedä, mitä se tarkoittaa. Biodiversiteetti meillä on periaatteeltaan erilainen kuin Keski-Euroopassa", Torvalds jatkoi.

EU:n tehtävä on Ville Niinistön (vihr.) mielestä asettaa reunaehtoja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle, mutta kansalliset päätökset metsistä tehdään jäsenmaissa.

Jatkuvaan kasvatukseen nojaava metsätalous olisi esimerkki nykyistä kestävämmästä metsäpolitiikasta Suomessa. Se toisi metsänomistajalle tasaisia tulovirtoja ja lisäisi monimuotoisuutta.

”Meillä on maailman kestävin metsätalous, mutta silti riittää tehtävää. Suomessa metsien käyttö heikentää metsäluonnon monimuotoisuutta. Meilläkin sukupuutot ovat lisääntyneet."

Metsätaloutta voitaisiin kotimaassa muuttaa Niinistön mukaan siten, että maanomistajat saisivat tuloja hiilensidonnasta. Konkreettinen toteutus vaatii vielä työstämistä.

"Vaatii järjestelmän optimointia. Et voi saada rahaa ensiksi, että kasvatat hiiltä ja sitten siitä, että 10 vuoden päästä hakkaat sen pois."

Elsi Katainen (kesk.) pitää komission rajoituslähtöistä politiikkaa Suomen maa- ja metsätaloudelle haasteena. Mallimaita ei pitäisi nostaa EU:ssa tikunnokkaan, vaan ottaa niistä esimerkkiä.

"Huolestuttavalta kuulosti, kun ympäristökomissaari haluaisi siirtää metsäpolitiikkaa pois kansallisesta päätöksenteosta", Katainen kertoi EU-keskustelusta.

Ilmasto- ja ympäristölainsäädännön vaikutukset näkyvät ennen pitkää yksityisten metsänomistajien hakkuumahdollisuuksissa, jos asioihin ei puututa ajoissa. Seuraava vaikuttamisen paikka on EU:n metsästrategia.

”Meidän täytyy pystyä puolustamaan sitä, ettei metsäpolitiikka siirry pois kansallisesta kompetenssista. Vaikka meillä on tehokasta käyttöä, niin metsissä on puuta enemmän kuin koskaan”, Katainen summasi.

Lue lisää:

Mepit erimielisiä Suomen metsätalouden kestävyydestä: "Avohakkuiden käytön laajuus on Suomen kipupiste"