Metsästäjä haluaasuurpuiston sijastarauhan harrastaa

YLöJÄRVI/RUOVESI (MT)

Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen välinen alue tulee säilyttää metsätalouden ja ihmisten monipuolisten harrastusten käytössä, vaativat kurulaiset metsästäjät.

Vuonna 1982 perustettujen puistojen yhdistämistä on vaadittu kauan, eikä into laannu. Tuorein esitys tuli heinäkuussa Pirkanmaan luonnonsuojelupiiriltä.

Seppo Mattila ihmettelee vaatimusta. ”Puistojen väliseltä alueelta on suojeltu kaikki suojelemisen arvoinen, ei puistojen yhdistämisellä saavuteta mitään lisäarvoa.”

Kurun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Hemminki kertoo, että puistojen väliseltä alueelta on jo rauhoitettu hakkuilta kaikkiaan noin 2 000 hehtaaria metsiä: soiden ja rantojen suojelualuetta, vanhaa metsää ja paljon muuta.

Riuttaskorven virkistysmetsää käsitellään lievin menetelmin. Metsähallitus on merkinnyt kartoille erikseen jokaisen kulttuuri-, riista-, maisema- ja luontokohteen.

Eero Rasi on liikkunut miehen iän Kurun saloilla leipänsä ja riistan perässä. Hän ei ymmärrä sitä, ettei puistoissa saa metsästää hirviä. Helvetinjärven puistosta saa ajaa hirviä. Siitäkin maksetaan.

Seitseminen on suojapaikka, johon viisas sarvipää vie laumansa jahtia pakoon.

Rasin mukaan Seitseminen oli jo vanhastaan hirvien talvilaidun ja nyt varsinkin, kun siellä ei metsästetä. Hirven vaikutusta puiston haapa-, pihlaja- ja raitakasvustoon ei liene tutkittu.

Minkin ja supikoiran pyynti on myös kielletty puistossa. Mattilan mukaan Kurussa on yhä ”aika hyvä kulttuuri vieraspetojen pyynnissä. Työn tulee vain olla jatkuvaa, koska tyhjä tila täyttyy äkkiä.”

Mattilan mukaan hallittu koirajahti olisi puistolle paljon rauhallisempi tapa hoitaa hirvikantaa kuin äänekäs ihmisten ajoketju.

Rasi sanoo, että talousmetsissä liikkuu syksyn marja- ja sienireissuilla enemmän väkeä kuin kansallispuistoissa. Metsästäjillä on hyvät välineet yhteydenpitoon. Loka–marraskuinen hirven pyynti puistossa ei olisi turvallisuusriski.

Luonnonsuojelijat vetoavat matkailun kasvavan, kun metsät suojellaan. Martti Asunta sanoo, että matkailun mahdollisuuksia liioitellaan. Hän harmittelee, että esimerkiksi maatilamatkailussa suuntaus on ollut laskeva.

Isolla rahalla tehdyt Pirkan hiihtoreitit eivät vedä väkeä toivotusti. Rasi oudoksuu sitäkin, että Pirkan reitin ladun ja Seitsemisen ladun väliin jätetään kilometrin verran umpista. Miksei matkailuvaltiksi kehuttuun puistoon pääse hiihtäen?

Helvetinjärven puiston kävijämäärä oli pitkään 33 000:n tuntumassa, ja viime vuonna hieman yli 20 000. Seitseminen jäi ensi kertaa alle 40 000:een. Metsästäjät pitävät lukuja rajusti liioiteltuina. Puistoissa näkyy väkeä vain kesäisin.

Hemmingin mukaan valtaosa metsästäjistä on ulkopaikkakuntaisia, esimerkiksi Tampereen ja pääkaupunkiseudun jahtiverisiä.

Mattila sanoo puistoksi vaadittua aluetta Etelä-Suomen merkittävimmäksi pienriista-alueeksi. Eteläsuomalaisiksi harvinaisen laajoille valtion maille pääsee ajo- tai lintukoiraansa juoksuttamaan maatonkin ihminen.

Mattila arvioi, että Kurun alueella metsästää vuosittain yli tuhat henkilöä hirviporukoissa, pienriistan jäljillä tai paikallisten seurojen vieraana.

Metsästysseuroilla on monia omia suojelualueitaan. Alkkunanevalla soi teeri keväin syksyin rauhassa, alue on sovittu linnun pyynniltä rauhaan.

Lapionevan hirvenmetsästäjät ovat rakentaneet hienon majan. Vieraanvaraisen porukan tulisijan ympärillä voi aterioida tai yöpyä kuka vain, ovi on auki aina.

Aina kun täällä jotain tapahtuu, asialla ovat kotitalousnaiset, martat tai metsästäjät, usein kaikki yhdessä, Asunta sanoo.

Pyydysperän Paukun kodalla lauletaan yhdessä joululauluja. Yhdeksän hirviporukan peijaisissa vanhat kansakoulukaverukset muistelevat, miltä näytti luokkahuoneen nurkka ja miten se esitys koulun kuusijuhlassa lopulta onnistui.

JUHA AALTOILA

Avaa artikkelin PDF