Metsänhoidollinen kulotus tehdään aina kuivalla säällä – Aarre: Tässä on Suomen suurin kulottaja
Metsänpohjan kulottaminen päätehakkuun jälkeen on työlästä ja hintavaa. Uuden metsän laatu kuitenkin korvaa hikoilun ja savun seassa yskimisen.
Muutama sekunti sytyttämisen jälkeen hakkuutähdekasoista nousee parimetrinen liekkimeri. Kulotus on luvanvarainen työlaji, johon on haettava lupa kunnan pelastuslaitokselta. Kuva: Kari LindholmRutikuiva kuntta rouskuu saappaiden alla, kun Sallan yhteismetsän kulotusporukka kiskoo nelituumaisia paloletkuja hakkuuaukolla. Työnä on 17 hehtaarin päätehakkuualan kulotus yhteismetsän 13 000 hehtaarin Portin palstalla.
Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä kertoo, että vielä 1960-luvulla Portissa kulotettiin 600–700 hehtaaria kesässä. Tällä hetkellä Sallan yhteismetsä on Suomen suurin kulottaja.
”Kulomaiden metsiköt kasvavat kohisten.”
Sallan yhteismetsä kulottaa uudistusaloja edelleen, sillä kulotuksella saadaan sama hyödyllinen vaikutus metsänkasvuun kuin metsänpohjan säätöaurauksella.
”Vaikka kulotus on aurausta kalliimpaa, kulotuksella saatu puusto on niin paljon laadukkaampaa, että se kattaa kaikki kustannukset.”
Kulotuksen jälkeen tehdään koneellinen äestys ja konekylvö seuraavana syksynä tai seuraavana keväänä. Metsä pitää saada kasvuun nopeasti, sillä jokainen välivuosi on poissa tuotosta.
Asiaan perehtymättömän korviin avotulen tekeminen ja kulottaminen metsäpalovaroituksen aikana kuulostaa järjenvastaiselta, mutta totuus on, että kosteaa metsäpohjaa ei pidä ryhtyä polttamaan. Metsänhoidollinen kulotus tehdään aina kuivalla säällä.
Jos palaminen jää vajaaksi, kulotukselta on turha odottaa niitä hyviä vaikutuksia, joiden takia vaivalloiseen ja hintavaan operaatioon yleensä ryhdytään.
Mitä hyviä vaikutuksia kulotuksesta saadaan? Millaisia varotoimenpiteitä kulotus edellyttää?
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
