Tutkija kaipaa tietoa Venäjän päästöistä
Erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta odottaa Suomenlahti-vuodelta ennen kaikkea tarkkaa ja luotettavaa tietoa Venäjältä tulevasta ravinnekuormituksesta.
Merensuojelun kannalta on iso ongelma, ettei kaikkia päästölähteitä tiedetä.
Knuuttilan mukaan Suomenlahden tila on vielä kaukana sen elpymiselle asetetuista tavoitteista.
”Ravinnekuormitusta on vähennettävä kaikissa rannikkovaltioissa edelleen.”
Suomenlahdella Venäjä on pahin kuormittaja, vaikka Pietarin jätevedenpuhdistusta onkin tehostettu.
Ravinteita valuu isolta valuma-alueelta, eikä kaikkia päästölähteitä tiedetä.
Itämeren suojelukomission Helcomin vuonna 2008 tekemän arvion mukaan Venäjältä valuu vuosittain Suomenlahteen noin 3 300 tonnia fosforia. Suomi kuormittaa merta 800 fosforitonnilla ja Viro 700 tonnilla. Yhteensä kuormitus on siis 4800 tonnia.
Uutta arviota kuormituksesta tehdään parhaillaan, joten tuoreet luvut ja maakohtaiset vähennystavoitteet valmistuvat Suomenlahti-vuoteen mennessä.
Vaikka Suomenlahden hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu, paljon hyviäkin asioita on tapahtunut. Esimerkiksi Pietarin fosforikuormitusta on leikattu vuositasolla 1 700 tonnia.
Lisäksi on paljastunut uusia päästölähteitä, kuten Fosforitin lannoitetehdas Venäjällä. Senkin päästöjä on saatu Knuuttilan mukaan leikattua vähintään tuhat tonnia vuodessa.
”Vähennykset ovat niin isoja, että Suomenlahden tila paranee lähivuosina.”
Helcomin päästövähennystavoite Suomenlahdelle on 2 000 fosforitonnia vuodessa. Siihen nähden Venäjän päästöjä on saatu hillittyä kohtuullisesti.
Suomen vähennystavoite on 150 tonnia, mutta sitä ei ole saavutettu hajakuormituksen takia.
Knuuttilan mukaan hapettomien merenpohjien pinta-ala on vähentynyt. Lisäksi kesäinen levämäärä on vähentynyt vuodesta 2006 asti. Se on seurausta parantuneesta happitilanteesta, kun fosforin vapautumien pohjasta on vähentynyt.
Suomenlahden sisäisen kuormituksen eli pohjasta vapautuvan fosforin määräksi Knuuttila arvioi joitakin tuhansia tonneja vuodessa.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
