Uhanalaisten luontotyyppien kartoitus yllätti Helsingin – "En osannut odottaa, että meillä olisi näin paljon arvokkaita luontotyyppejä"

Helsingin Östersundomissa sijaitseva Hältingträsk on hyvin säilynyt metsälampi, joka on uhanalaisuudeltaan silmällä pidettävä luontotyyppi. Kuva: Esa Lammi

Helsingin kaupunki löysi neljä vuotta kestäneessä selvityksessä 450 hehtaaria uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä ja 100 hehtaaria silmälläpidettävien luontotyyppien esiintymiä.

Esiintymät ovat tyypillisesti pienialaisia – kooltaan keskimäärin alle puoli hehtaaria. Tiiviisti rakennettuja alueita lukuun ottamatta uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien esiintymiä on varsin tasaisesti eri puolilla Helsinkiä viheralueilla sekä rannikolla ja saaristossa, Helsingin kaupunki kertoo tiedotteessaan.

Äärimmäisen uhanalaisten luontotyyppien esiintymistä valtaosa on perinnebiotooppeja eli pieniä niittyjä ja ketoja, joista osa vaatii säilyäkseen hoitoa, kuten niittämistä tai laidunnusta.

Kartoituksessa löytynyttä erittäin uhanalaista luontoa edustavat monet lehdot ja suot, kuten ruoho- ja lehtokorvet. Vaarantuneiden luontotyyppien esiintymistä pääosa oli lehtoja, soita, vesiä sekä rannikon luontotyyppejä.

Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Sanna Elijoki on positiivisesti yllättynyt selvityksen tuloksista.

"En osannut odottaa, että meillä olisi näin paljon arvokkaita luontotyyppejä", hän hämmästelee MT:lle.

Helsinki on tosin aiemminkin listannut arvokkaimpia luontokohteitaan, kuten kasvi-, lintu-, lepakko- ja kääpäkohteita, mutta koko kaupungin kattava uhanalaisten luontotyyppien kartoitus on ensimmäinen laatuaan.

"Näin laaja selvitys on valtakunnallisestikin uutta. Tuskin kovin moni kunta on vielä tällaista ehtinyt tehdä."

Esimerkiksi lehtoja Helsingistä löytyi runsaasti, mutta selvityksen mukaan niiden kunto on usein vain kohtalainen tai heikko kulumisen ja vieraslajien vuoksi. Sama koskee muiden luontotyyppien esiintymiä mantereella. Saariston kohteista valtaosa on sen sijaan edustavuudeltaan erinomaisia tai hyviä.

Elijoen mukaan lehtojen ennallistamiseen aineiston pohjalta Helsinki ei ole ainakaan vielä ryhtynyt, mutta aineistosta on mahdollista poimia kohteita ennallistamiseen.

"Osana Helsingin luonnonhoitoa lehdoissa muun muassa torjutaan kuusettumista. Osa lehtokohteista on vanhoja viljelymaita, jotka kehittyvät edustavampaan suuntaan myös ajan kanssa itsestään."

Niittyjä ja ketoja Helsinki on hoitanut pitkään.

"Kaupungilla on arvoniittyjä, joita hoidetaan niittämällä ja joiden tilaa seurataan. Tietyillä niityillä myös laidunnetaan. Osa niityistä on luonnonniittyjä, kuten jokivarsiniityt, merenrantaniityt ja kalliokedot. Jokivarsiniittyjä hoitavat tulvat ja merenrantaniittyjä aallokko ja jää. Kalliokedotkaan eivät yleensä vaadi niittoa", Elijoki kertoo.

Kartoituksen jatkotyönä kohteet luokiteltiin kolmeen arvoluokkaan uhanalaisuuden ja edustavuutensa perusteella. Arvokkaimpaan luokkaan kuuluvat uhanalaisten luontotyyppien kohteet, joiden edustavuus on erinomainen tai hyvä. Näitä kohteita on 390.

Kartoituksen kohteet on tallennettu Luontotietojärjestelmään, ja ne ovat tarkasteltavissa Helsingin Karttapalvelussa https://kartta.hel.fi aineistopuun kohdassa Ympäristö ja luonto, Luontotyyppiaineistoja, Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit.

Aineistoa käytetään pohjatietona maankäytön, luonnonhoidon ja luonnonsuojelun suunnittelussa.

Lue myös

Paikalliset ely-keskukset inventoivat mahdollisia Helmi-alueita

Kolumni: Luonnonsuojelu- ja ilmastotyö edennyt historiallisen hyvin