Kyttyrälohien invaasio Tenojoelle aiheuttaa raato-ongelman – "Tilanne on pohjoisen luonnon kannalta järkyttävä"

Kudun jälkeen kyttyrälohi alkaa vähitellen mädäntyä elävältä ja muuttuu ihmiselle syömäkelvottomaksi.  Kuva: Mikko Kytökorpi

Tenojoella kyttyrälohia tutkiva Panu Orell kertoo Twitterissä, että Luonnonvarakeskuksen lohilaskurin ohi on uinut ennätysmäärä, yli 100 000 kyttyrälohta. Laji on vieraslaji, jonka erityispiirteenä on kuoleminen ja mädäntyminen jokeen kudun jälkeen. Lähiviikkojen aikana kuolleita kalanraatoja jää tuhansittain mätänemään jokiin ja niiden rannoille.

Kyttyrälohen tutkimuksessa halutaankin nyt hyödyntää kansalaistiedettä.

"Tarvitsemme kalastajilta, retkeilijöiltä ja luonnossaliikkujilta apua löytääksemme paikat, joihin kyttyrälohen raatoja luonnollisesti kertyy sekä joissa että rannoilla. Olemme hyvin kiitollisia yleisölle avusta tärkeässä työssä", väitöskirjatutkija Aino Erkinaro Oulun yliopistosta.

Ohjeet tietojen lähettämiseen löytyvät tutkimusprojektin sivuilta.

"Aika alkaa olla juuri nyt käsillä. Olen itse alkanut huomata kyttyrälohien raatoja vasta noin viikon ajan ja muutamia kansalaishavaintojakin on jo saatu."

Saatujen tietojen pohjalta Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat selvittävät sitä, millainen pohjoisten jokien tulevaisuus on kyttyrälohi-invaasion jäljiltä ja mitä se joelle ja ekosysteemille itse asiassa tarkoittaa.

"Faktaa on se, että ravinteita vapautuu Tenojokeen ennennäkemättömällä tavalla. Kukaan ei sen sijaan vielä tiedä, mitä näille ravinteille tapahtuu ja alkavatko ne oikeasti vaikuttaa joessa tai rannoilla. Tässähän saattaisi käydä niinkin, että kaikki ravinteet huuhtoutuvat suoraan takaisin Jäämereen eivätkä jää vaikuttamaan paikallisesti."

"Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, että jos ravinteiden vaikutus näkyy, kuinka paikallinen tai hetkellinen se on, eli näkyykö vaikutus vielä tietyn matkan tai tietyn ajan päästä."

"Tilanne on pohjoisen luonnon kannalta järkyttävä, mutta tutkijalle myös äärimmäisen mielenkiintoinen, kun valtavaa muutosta voidaan tutkia sen tapahtumishetkellä", Aino Erkinaro pohtii.