
Petkeljärven kansallispuistossa Ilomantsissa karjalaisuus ja suomalaisuus tulevat luihin ja ytimiin
Kansallispuisto perustettiin vuonna 1956, mutta ajatus alueen suojelusta syntyi jo ennen sotia.
Melonta on erinomainen tapa tutustua Petkeljärven kansallipuistoon. Puiston alueelta voi halutessaan jatkaa kymmenien kilometrien mittaiselle melontavaellukselle, kertovat Ilomantsin matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Eero Tuomisto ja matkailuyrittäjä Tuija Lauronen. Kuva: Lari Lievonen
Petkeljärven harjut kuuluvat useita kymmeniä kilometrejä pitkään harjumuodostelmaan. Kuva: Lari LievonenPetkeljärven kansallispuistossa ikihongat ja harjut huminoivat kirkkaiden vesien kimmeltäessä. Puisto sijaitsee Möhköntien varressa, vain muutaman kilometrin päässä valtakunnanrajasta.
Puistoon käännytään juuri ennen talvisodan taisteluista tunnetuksi tullutta Oinassalmea ja Oinassalmen siltaa. Möhköntien ja Petkeljärventien risteyksestä olevalta kumpareelta löytyy talvisodan taisteluiden päämuistomerkki.
Kun tähyilee Petkeljärvelle, vaeltaa harjureittiä tai pysähtyy ihastelemaan lakkapäämäntyjä, harva aikuinen voi välttyä ajatusten harhailulta Suomen historian vuosikymmeniin. Samaisissa maisemissa tarkkailtiin vihollista, taisteltiin ja yritettiin selviytyä.
Puiston alueella ei ole taisteltu, mutta esimerkiksi puiston leirintäalueella on sotahistoria esillä. Sieltä löytyy pätkä kunnostettua talvisodan aikaista taisteluhautaa ja korsu. Kunnostamattomia taisteluhautoja löytyy muualtakin puiston alueelta.
Petkeljärvi on pinta-alaltaan kuusi neliökilometriä, eli se on Suomen pienin kansallispuisto. Suurin puisto Lemmenjoki on sen rinnalla järkäle, yhteensä 2 860 neliökilometriä.
Vuonna 2011 laitettiin vireille hanke puiston laajentamiseksi, mutta se ei saanut paikallisilta kannatusta.
Ympäristöhallinnolle puiston laajentaminen ja harjujakson suojelu ovat olleet ensisijainen tavoite, ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander kertoo. Valtio on hankkinut laajennusalueita omistukseensa.
”Petkeljärvellä suurin este laajennukselle lienee aiemmin ollut, että metsästys olisi kielletty puistoon liitetyillä alueilla.”
Ilomantsin matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Eero Tuomisto harmittelee toteutumatta jäänyttä puiston laajennusta.
”Matkailu on ainoa kasvava toimiala taantuvilla paikkakunnilla. Puiston laajennus lisäisi sen vetovoimaa sekä matkailijamääriä.”
Tuomisto korostaa, että Petkeljärven kansallispuisto ei ole irrallinen pieni päiväretkikohde lähellä itärajaa. Yhdessä Möhkön kylän nähtävyyksien sekä palveluiden kanssa ne muodostavat tiiviin kokonaisuuden vajaan 20 kilometrin päässä Ilomantsin keskustasta.
Kansallispuiston aluella on yhteensä kymmenisen kilometriä merkittyjä reittejä, ja viereinen Natura 2000 -alue harjuineen laajentaa suojellun reitistön aina Mekrijärvelle saakka.
Petkeljärvellä on Pohjois-Karjalan vanhimman retkeilyreitin Taitajan taipaleen alkupiste. Puiston alueelta pääsee liittymään myös 90 kilometrin rengasreitille eli Pogostan kierrokselle.
Tuija Lauronen on Möhkön kylän matkailuyrittäjä, joka tarjoaa majoitus-, kahvila- ja luontopalveluita. Petkeljärvellä Lauronen käy hyvin monenlaisten asiakkaiden kanssa, muun muassa virkistyspäivää viettävien yritysten työntekijöiden sekä esteettömiä kulkuja tarvitsevien liikuntaesteisten kanssa.
”Emme tarjoa mitään extremeä, viemme asiakkaita marjastamaan, kulkemaan luonnossa tai istumaan tulilla. Ne ovat yksinkertaisia ja aitoja asioita, mutta eivät pieniä asioita, vaan voimaannuttavaa tekemistä.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
