Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Nuoret laskevat marjoja kesätöissä – "Tämä on ihan tieteellistä tutkimusta."

    ­Marjahavaintojen tekeminen on ­helppo ja ­opettavainen ­kesätyö nuorille.
    Mustikkasadot ovat viimevuotista parempia, mutta jäävät silti alle keskimääräisen tason. Helena Herttuainen ja Linnea Sundholm laskivat kypsiä mustikoita Hyvinkäällä viime viikolla.
    Mustikkasadot ovat viimevuotista parempia, mutta jäävät silti alle keskimääräisen tason. Helena Herttuainen ja Linnea Sundholm laskivat kypsiä mustikoita Hyvinkäällä viime viikolla. Kuva: Jarno Mela

    Tuusulalainen Linnea Sundholm pääsi tänä kesänä kartoittamaan marjasatoa Luonnonvarakeskukselle (Luke) Tuusulan 4H-­yhdistyksen palkkaamana.

    Marjahavaintojen tekoon kuuluu yhden mustikkakohteen ja yhden puolukkakohteen kartoittaminen. Kummallakin koealalla on viisi neliömetrin suuruista koealaruutua.

    Mustikkakohde löytyy Hyvinkään eteläosista ja puolukkakohde Hyvinkään pohjoispuolelta.

    Jokaiselta koealaruudulta lasketaan erikseen ajankohdan perusteella kaikki mustikan tai puolukan kukat, raakileet ja kypsät marjat.

    Sundholm on tehnyt marjahavaintoja yhdessä äitinsä Helena Herttuaisen kanssa. Metsäkeskuksen aluejohtaja Herttuainen oli ennen Suomen 4H-liitossa töissä.

    Hän on ollut mukana luomassa yhteistyöprojektia marjahavainnoista Luonnonvarakeskuksen ja 4H:n välille.

    Yhteistyö alkoi kolme vuotta sitten, jolloin pysyvät ruutukoealat perustettiin. Samat koealaruudut ovat käytössä vuosittain, mutta myös tavalliset kansalaiset saavat perustaa omiaan.

    Koealaruudut on merkitty puisilla kulmatolpilla. Ruudun reunat voidaan vetää esimerkiksi Sundholmin tapaan pingottamalla kuminauha tolppien ympärille.

    ”Jotkut ovat tehneet ihan puisen kehikon tätä varten”, Herttuainen sanoo.

    Käytännössä laskemisen periaate on yksinkertainen: kukat, raakileet ja marjat lasketaan.

    Työ vaatii tarkkuutta.

    ”Tarkistamme vuoron perään toinen toistemme laskemiset”, kertoo Herttuainen.

    Jos laskettavaa on paljon, jakavat äiti ja tytär ruudun lohkoiksi helpottamaan urakkaa.

    Viimeisenä kertana laskeminen on kuulemma helpointa, sillä silloin marjat voi poimia ja suorittaa tarkistuslaskun jälkikäteen.

    Haastavin marjahavaintovaihe on ollut raakileiden laskeminen, sillä vihreät raakileet maastoutuvat lehtien sekaan valkoisia kukkia ja sinisiä marjoja paremmin.

    Mustikkakohteelta Herttuainen ja Sundholm tekivät jo kypsien mustikoiden laskennan viime viikolla.

    ”Puolukka oli vielä kukka- ja raakilevaiheen välissä, joten siellä pitää käydä vielä”, Herttuainen kertoi torstaina.

    Sundholmin mielestä mukavinta työssä on ollut luonnossa olo. Äiti ja tytär nauttivat yhdessä marjojen laskemisesta ja aikovat jatkaa havaintojen tekemistä vielä tulevina kesinä.

    Herttuaisen mielestä tällainen kesätyö antaa nuorille ja lapsille arvokasta kokemusta.

    ”Sen lisäksi, että tämä on kesä­työ, tämä on ihan tieteellistä tutkimusta ja sillä tarkkuudella tähän suhtaudutaan”, toteaa Herttuainen.

    4H-nuoret saavat noin sata euroa yhden kohteen havainnoinnista.

    Marjahavaintojen tekijät syöttävät marjahavainnot.fi-sivustolle koealojen kukka-, raakile- ja marjamäärät. Näiden perusteella Luonnonvarakeskuksessa koostetaan maakuntia koskevat marjasadon ennusteet.

    Luken marja-­arviot korreloivat hyvin Herttuaisen ja Sundholmin tekemiin laskelmiin.

    ”Ei tarvitse lehdistä lukea, kun on pystynyt havainnoimaan paikan päällä tilanteen”, Herttuainen sanoo.

    Yksittäinen havaintoreissu vie kaksikolta ajomatkoineen pari tuntia.

    ”Saa ainakin kuusi kertaa kesässä viedä lapsen metsään”, Herttuainen sanoo.

    Marjojen laskemisen lisäksi Herttuainen ja Sundholm marjastavat yleensä piirakka-­aineksia. Molempien lempimetsämarja on mustikka.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.