Luonnonvarakeskus: Maankäyttösektori muuttui hiilipäästöjen lähteeksi ensimmäistä kertaa ikinä, mutta metsät pysyvät hiilinieluina

Metsä on pysynyt hiilinieluna hakkuiden kasvusta huolimatta. Kuva: Sanne Katainen

Hakkuut ja puuston kasvun hidastuminen heilauttivat maankäyttösektorin päästölähteeksi viime vuonna. Metsien suuri hiilinielu ei siten riittänyt enää kattamaan maatalouden ja muun maankäytön päästöjä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori varmistui viime vuonna päästölähteeksi ensimmäistä kertaa. Edellisen kerran vastaava tilanne oli lähellä vuonna 2018.

Tärkeimmät syyt muutokseen olivat runsaat hakkuut ja puuston kasvun heikentyminen. Metsät säilyivät silti hiilipäästöjen suurena nettonieluna.

Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedoissa maankäyttöä ja sen muutosta kuvaavan LULUCF-sektorin päästöksi tarkentui 0,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Suurin päästölähde oli viljelysmaa.

Metsät taas söivät päästöjä 8,4 miljoonan tonnin edestä. Vaikka metsät pysyivät hiilinieluna, metsien nettonielu oli reippaassa laskussa. Se jäi 59 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2020.

Siihen syynä olivat runsaat hakkuut. Viimevuotinen hakkuukertymä nousi 76,3 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuut lisääntyivät 11 prosenttia edellisvuodesta.

Myös puuston kasvun heikkeneminen näkyi tuloksessa. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puuston kasvu on alentunut 108 miljoonasta kuutiometristä 103 miljoonaan kuutiometriin.

Luken mukaan metsien nielu oli tässä arvioissa suurempi kuin kevään pikaennakon tiedoissa. Nielu kasvoi 1,7 miljoonaa tonnia.

Tämä johtuu siitä, että tarkentuneiden tietojen mukaan puustobiomassan kasvu ei ole alentunut niin paljon kuin pikaennakon laskennassa oletettiin.

Metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjä kasvattaa uusi laskentamenetelmä, joka huomioi lämpötilan vaikutuksen turpeen ja karikkeen hajoamiseen. Uusi menetelmä tuottaa ojitetuille suometsille 4,7 miljoonaa tonnia suuremman maaperän hiilidioksidipäästön kuin vanha menetelmä.

Maataloussektorin nettopäästö viime vuonna oli 6,3 miljoonaa tonnia. Päästöt jäivät aavistuksen edellisvuotta pienemmiksi, mihin vaikutti huono sato.

Myös nautojen ja sikojen lukumäärän pieni vähentyminen alensi päästöjä.

Nyt annetut ennakkotiedot toimitetaan tammikuussa 2023 EU:lle, minkä jälkeen laskentoja vielä tarkistetaan.

Lopulliset tulokset Suomi toimittaa huhtikuussa YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Tämän vuoden päästöjä Luke arvioi toukokuussa.