Metsien kiihkeä kasvu sitoohiiltä huomattavasti luultua enemmän

Maailman metsien kasvu ja puuvarat lisääntyvät metsäkadosta huolimatta, ilmenee kansainvälisen tiedemiesryhmän tutkimuksesta. Tiedejulkaisu Discover nostaa tutkimuksen maailman sadan merkittävimmän tutkimuksen listalla sijalle 36 viime vuonna.

”Puuston ja sen kasvun lisääntymistä ei ole ehditty ottaa huomioon. Metsien hiilinielu on verrannollinen puuston karttumiseen”, sanoo tiedemiesryhmän suomalainen jäsen professori Pekka Kauppi Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta.

Kaupin mukaan vielä 1990-luvulla pidetyssä tilaisuudessa pohdittiin, voisivatko Suomen metsät joskus kasvaa 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Vastaus tuli vuosikymmen myöhemmin, sadan miljoonan kuutiometrin vuotuisen kasvun raja on ylitetty. Ilmiö löi ällikällä kaikki asiantuntijat.

Puuston ja siihen sitoutuneen hiilen määrän lisääntyminen johtuu Kaupin mukaan metsien kasvun kiihtymisestä. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet alle kasvun jääneet hakkuut ja tuhojen pysyminen hallinnassa.

Suomessa on inventointien ansiota tarkat tiedot metsien kasvusta ja puuvarastoista. Sama kasvun vauhdittuminen ja puuvarastojen kasvu näkyvät koko EU:n alueella.

Kauppi vertaa metsien kasvua ja puuvarojen karttumista kaupunkien kasvuun. Kaupunki voi kasvaa laajenemalla tai tiivistymällä.

Metsät ovat kasvaneet tiivistymällä. Puuston määrä hehtaaria kohti on lisääntynyt rajusti. EU:n alueen metsien pinta-ala on kasvanut sotien jälkeen vain viidenneksen, mutta puuston määrä on 2,5-kertaistunut.

Saksan ja Slovenian metsien keskipuusto on jo reilusti yli 300 kuutiometriä hehtaarilta, Tsekin ja Itävallan liki 300.

Kauppi ei ottanut kantaa puuston iän mukanaan tuomaan tuhoriskiin mutta sanoi hyönteistutkijoiden siitä varoitelleen.

Kioton sopimuksen perusajatus vuonna 1997 oli, että metsien hiilinielu on verrannollinen metsäpinta-alan muutokseen. Sopimuksen allekirjoittaneet maat raportoivat metsityksistä ja metsäalan vähenemisestä.

Kioton lähtökohta on virheellinen. Hiilen sidonta on verrannollinen puuston määrän karttumiseen. Se on maailman laajuinen ilmiö: puusto karttuu, vaikka metsäala supistuu.

Puuta riittää energiaksi. Pitkällä aikavälillä puun hyödyntämisen mahdollisuus vastaa metsien kasvua.

Kauppi ei vähättele sademetsien häviämistä. Se on iso päästölähde ja luonnonsuojelun pulma.

Kasvun kiihtymiseen on paljon syitä: metsänviljely jalostetulla materiaalilla, harsintametsätalouden loppuminen, puulajivalinnat metsänhoidossa ja puuston karttuminen eli kasvava pääoma on aiempaa isompi.

Durbanin kokouksessakin ajattelu perustui virheelliselle lähtökohdalle eli metsäalan vähenemiseen.

Uudet tulokset pitää huomioida. Kauppi arvioi, että metsien kasvun kiihtyminen jatkuu seuraavat 30 vuotta.

Tutkimus antaa syyn selvittää Durbanin kokouksen johtopäätöksiä. Niistä on ongelmia erityisesti metsäisille maille kuten Suomelle, totesi työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä.

JUHA AALTOILA

Avaa artikkelin PDF