Kortejärvi: Suomalaisen metsävakuuttamisen erikoisuutena ovat alhaiset omavastuut – alhaisilla omavastuilla on tosin hintansa
Vain puolet Suomen yksityismetsistä on vakuutettu myrskyjen ja metsäpalojen varalta. Usein olisi perusteltua hankkia vakuutussuojaa koko metsätilaan kohdistuvan ja tilan arvoa alentavan vahingon varalta, kirjoittaa Aarteen kolumnisti Petri Kortejärvi.
”Myrskyt ovat todennäköisesti jatkossakin merkittävin niistä metsätuhoriskeistä, joita vastaan on tarjolla vakuutusturvaa”, kirjoittaa Petri Kortejärvi. Kuva: Kari Salonen20.11.202409:00
Metsiemme kirjanpainajatuhoista puhutaan nykyään niin paljon, että jopa yleismediat tekevät niistä juttuja. Huoli on aiheellinen, vaikka ainakin tilastoiduista metsätuhoista kirjanpainajan aiheuttamat tuhot ovat vielä vähemmistönä.
Suurin taloudellisten tappioiden aiheuttaja metsänomistajille on vuodesta toiseen juurikääpä, kuusella kuusenjuurikääpä ja männyllä tyvitervastauti. Juurikäävän aiheuttamien laatutappioiden määräksi arvioidaan reilut 50 miljoonaa euroa vuodessa.
Tutkitusti juurikääpä on paljolti myös kirjanpainajatuhojen taustalla. Juurikääpä heikentää kuusia, ja tuulenkaatoja kertyy tasaisesti ilman myrskyjäkin. Tämän seurauksena metsiin kertyy jatkuvasti kirjanpainajalle sopivaa lisääntymisalustaa ja kaarnakuoriaisten kanta pysyy korkeana.
Kun kohdalle osuu seuraava kuiva ja kuuma kesä, puustokuolemia kertyy.
Kirjanpainajatuhoja voi tehokkaimmin estää hakkaamalla puut pinoon ennen kuoriaisen iskeytymistä. Hakkuupäätökset ovat kuitenkin tasapainoilua metsään ja metsätalouteen liittyvien tavoitteiden kanssa. Ennenaikainen hakkuu voi sekin aiheuttaa taloudellisia tappioita.
Usein kirjanpainaja iskeytyy metsän keskelle pienille alueille, eikä se välttämättä tarkoita sitä, että koko kuvio olisi vaarassa. Tuho voi johtua yksinkertaisesti siitä, että peruskallio on pinnassa ja vesi loppuu paikallisesti kesken. Toisaalta varsinkin Etelä-Suomessa ovat yleistymässä myös kokonaisella kuviolla vakaasti etenevät tuhot.
Harkintaa, kokemusta ja ammattitaitoa tarvitaan, jotta pienialaisten – ja sellaiseksi jäävien – tuhojen vuoksi ei hakata hyvässä arvokasvussa olevia kuvioita ennenaikaisesti.
Oma tuntumani on, että Väli-Suomessa kaarnakuoriaisten aiheuttamia pieniä tuhoja saatetaan joissakin tapauksissa pelästyä liikaakin.
Monilta metsätuhoriskeiltä voi suojautua metsävakuutuksella. Myrskyt ovat todennäköisesti jatkossakin merkittävin niistä metsätuhoriskeistä, joita vastaan on tarjolla vakuutusturvaa.
Tuulisuus ei Ilmatieteen laitoksen mukaan ole lisääntynyt, mutta myrskytuhojen määrä on vajaan 20 vuoden kuluessa kasvanut osin jo siksikin, että puuston määrä Suomessa on kasvanut. Tuulen tuhovoimaa lisää, jos sateisuus ja etenkin lumen kertyminen puihin lisääntyvät. Tästä on jo merkkejä, ja lumikuorma on aiheuttanut tuhoja ilman tuuliakin. Tuulituhojen seurauksena myös kaarnakuoriaiset runsastuvat.
Suomalaiset metsävakuutukset ovat poikkeuksellisen kattavia, vastaavia ei ole tarjolla muissa maissa. Metsävakuutusten saatavuus on metsänomistajille tärkeää jatkossakin. Esimerkiksi Ruotsissa vuonna 2005 iskenyt Gudrun-myrsky vähensi merkittävästi ruotsalaisten vakuutusyhtiöiden kiinnostusta metsävakuutusten tarjoamiseen.
Metsävakuutusten hyvästä tarjonnasta huolimatta vain puolet Suomen yksityismetsistä on vakuutettu myrskyjen ja metsäpalojen varalta.
Suomalaisen metsävakuuttamisen erikoisuutena ovat alhaiset omavastuut. Vakuutusturvaa on saatavilla jopa vain muutamien kymmenien runkojen kaatumisen varalta. Alhaisilla omavastuilla on tosin hintansa. Harva metsänomistaja tietää, että nostamalla omavastuuta esimerkiksi 500 eurosta muutamaan tuhanteen euroon voi säästää jopa 50 prosenttia vakuutusmaksuista.
Jokainen metsänomistaja miettii itse, minkälaisen riskin hän pystyy kantamaan. Usein olisi kuitenkin perusteltua hankkia vakuutussuojaa koko metsätilaan kohdistuvan ja tilan arvoa merkittävästi alentavan vahingon varalta.
Mikäli metsätila pantataan lainan vakuudeksi, pankki saattaa jo nyt vaatia, että tila on suojattu kattavalla metsävakuutuksella. Omavastuun voi jättää hyvinkin korkeaksi silloin, kun turvaa haetaan metsätilan vakuusarvon ja hakijan maksukyvyn varmistamiseksi tilanteeseen, jossa jotakin epätodennäköistä mutta mahdollista tapahtuu.
Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsänomistaja Petri Kortejärvi (s. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
