Kuusimetsän raja nousee Lapissa
ROVANIEMI
”Kuusen tilavuus ja runkoluku ovat lisääntyneet tunturialueen metsänrajakokeissa viimeksi kuluneiden 26 vuoden aikana”, Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) erikoistutkija, dosentti Ville Hallikainen kertoo.
Kokeissa puuston tilavuuden ja runkoluvun muutoksia käytetään kuvaamaan metsänrajan etenemistä.
Vaikka männyn tilavuus on lisääntynyt, runkoluku on pysynyt Metlan pohjoisimmissa kokeissa Utsjoella ennallaan. Eteläisemmissä kokeissa Saariselällä ja sen eteläpuolella runkoluku on romahtanut jopa puoleen aikaisemmasta.
”Kuusen hyvä menestyminen mäntyyn verrattuna selittynee puulajin luontaisella sitkeydellä. Kuusi pysyy elossa mäntyä helpommin”, arvioi Metlan erikoistutkija, tohtori Mikko Hyppönen.
Männyn heikompi menestyminen voi Metlan tutkijoiden mukaan johtua 1980-luvun kylmien kesien aiheuttamista taimituhoista. Lisäksi Saariselän tunturialueen puustoa kuritti vaikea mäntypistiäisepidemia 1980-luvulla.
Tutkijat toteavat, että entistä suurempien lämpösummakertymien vaikutus kuusen runkolukuun näkyy erityisesti lännessä.
”Sekä runkoluvun että tilavuuden havaittiin vaihtelevan valtavasti eri kokeiden välillä, joita on yhteensä 13”, Hallikainen sanoo.
Tähän mennessä viisi kertaa mitatut kokeet perustettiin erikseen kuusi- ja mäntyvaltaisille alueille vuonna 1983. Mäntykokeet jaettiin pohjoiseen ja eteläiseen alueeseen ja kuusikokeet itäiseen ja läntiseen alueeseen.
”Kussakin kokeessa koealoja on sijoitettu metsään, metsänrajalle ja puurajalle”, Hyppönen selvittää.
Metsänrajan ilmastotekijöissä on todettu vaihtelua. Kasvukaudet ovat pidentyneet, ja vuotuiset lämpösummakertymät ovat olleet kasvusuunnassa viimeisten 20 vuoden aikana.
”Mitään hirmuisen suuria muutoksia Pohjois-Suomen ilmastossa ei ole toistaiseksi havaittu. Samankaltaisia lämpimiä jaksoja kuin 2000-luvulla on nähty aiemminkin, esimerkiksi 1920–1930-luvulla”, kertoo Hyppönen.
Ilmaston muodostavia säämuuttujia ovat muun muassa lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta sekä ilman suhteellinen kosteus. Ilmaston ja sään välistä rajaa ei ole määritelty tarkasti.
”Jotta voidaan puhua varsinaisesta ilmaston lämpenemisestä, ja sen myötä kasvukauden pidentymisestä, tarvitaan vähintään 30 vuoden säämittauksia. Vähintään yhtä pitkään on seurattava muutoksia metsänrajassa, mikäli halutaan nähdä miten ilmasto siihen vaikuttaa. Tästä syystä seurantoja on tärkeä jatkaa”, Metlan erikoistutkija, dosentti Pasi Rautio toteaa.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
