Metsä kaatuu puu kerrallaan
Kari Kangas tutkailee metsässä puiden kasvupotentiaalia. Samuli Kuittinen Kuva: Viestilehtien arkistoJoensuu (MT)
Aina kannattaa huolella miettiä, mitä metsästä otetaan ja mitä sinne jätetään. Etenkin, jos metsään rahansa sijoittanut yksilö tai yhteisö haluaa metsäalastaan irti mahdollisimman hyvän taloudellisen tuoton.
”Minulla on kolmen asian lista, jota jokaisen puun kohdalta on katsottava: kasvukunto, läpimitta ja laatu”, toimitusjohtaja Kari Kangas Suomen Sijoitusmetsät Oy:stä kiteyttää.
Metsätieteiden tohtoriksi väitelleellä Kankaalla on vuosien kokemus metsäyhtiöiden ja YK:n palveluksesta ulkomailla. Tällä hetkellä parivuotiaan metsäalan yrityksen johtaminen kotimaassa on hänestä niin mielenkiintoista, että työtarjoukset ulkomailla jäävät kakkoseksi.
”Olemme kovassa nosteessa, ja liikevaihto kolminkertaistuu tänä vuonna. Näyttää siltä, että kysyntää puolueettomalle metsien arvonmääritykselle, hankintapalvelulle ja kiinteistöjen välitykselle on”, Kangas iloitsee.
Vastaavanlaisia toimijoita ei Suomessa ole monia.
”Katamme koko Suomen ja teemme systemaattista seurantaa metsävaratiedoista ja hinnoista. Metsissä on paljon laiskaa pääomaa, esimerkiksi sellaisia tukkipuita, joiden paras tuottovaihe on jo ohi”, Kangas selvittää.
Sijoitusammattilaisen mukaan hyvin harvennettu punakylkinen mäntymetsä ei ole tuotoltaan se paras metsä.
”Metsän kuvasta tulee monipuolisempi, kun sieltä otetaan täyteen tukkimittaan kasvaneet tukit pois ja jäljelle jätetään parhaan kasvupotentiaalin omaavat, laadukkaat yksilöt. Näin vältytään kalliilta istuttamiselta, ja jäljelle jäävä puusto ottaa todellisia kasvupyrähdyksiä, kun sinne tulee valoa ja tilaa kasvaa.”
Suomen Sijoitusmetsät tekee yhteistyötä muun muassa UB Nordic Forest -sijoitusyhtiön kanssa, joka on jo hankkinut 19 000 hehtaaria sijoitusmetsiä.
”Kesä on ollut yllättävän vilkasta aikaa: erityisen paljon yksityishenkilöiden metsiä on tullut myyntiin Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa, kun taas Pohjois-Karjalassa on ollut hiljaisempaa”, toimitusjohtaja Mikael Beck UB Nordic Forestista arvioi.
Hän suhtautuu metsiin sijoittamiseen erittäin kunnianhimoisesti ja haluaa nytkin tietää monta asiaa Joensuun Uimaharjussa sijaitsevasta 40 hehtaarin hakkuutyömaasta.
Pystykaupan Uimaharjun leimikosta on tehnyt Harvestia Oy, joka saa metsästä havutukkia, parrua ja kuitua toimitettavaksi eri tuotantolaitoksille.
Koneurakoitsijana toimii Korpipojat-yhtiö Heinävedeltä, ja kuljettajana on yhtiön kokenut omistaja-kuljettaja Harri Mikkonen.
”Onhan työ hitaampaa, kun poimitaan isoja puita. Runkoja kertyy tietenkin vähemmän mutta motteja enemmän”, Mikkonen summailee ja hymyilee olevansa palveluammatissa, jossa tehdään sitä, mitä asiakas tilaa.
Mikael Beck kannustaa Harri Mikkosta nykyistä rohkeampaan tukkipuiden poistoon, jotta hehtaarikohtaiset hakkuutulot saataisiin kipuamaan 3 000–4 000 euroon.
Harvestian hankintaesimies Olli Kukkonen arvelee, että hehtaarituotto on nykymenetelmällä noin 2 800 euroa, kun puolet puusta on tukkia ja neljännes parrua.
”Pyrkikää saamaan tukkiprosentiksi 55”, omistaja Beck kannustaa.
”Ei haittaa, vaikka jokunen nuori kuusi työssä vaurioituu, koska näin hyvin taimikoituvalla alueella taimia kyllä tulee lisää. Ajattelen, ettei ole tärkeintä, miltä metsä näyttää heti hakkuun jälkeen, vaan miltä se näyttää kymmenen vuoden kuluttua”, Beck jatkaa.
”Tärkeintä nyt olisi, että mahdollisimman moni kahden tukin puu tulee kaadetuksi.”
Osa alasta on mustikkatyypin männikköä, jossa maan kasvuvoima tuntuu riittävän, ja metsän tuotto siis näyttää jatkossakin hyvältä.
Pienen matkan päässä sijaitsee harvennuskoivikko, jonne jätetään 500–600 runkoa hehtaarille. Koivikko tarvitsee valoa, ja sen vuoksi sitä täytyy uskaltaa harventaa riittävän rohkeasti.
”Kymmenen vuoden kuluttua siinä on komea vanerikoivikko”, Harvestian Kukkonen maalailee.
Beck, joka on taustaltaan ekonomi, muistuttaa, että tulos tulee metsän kasvusta ja että hakkuut edustavat lähinnä osinkoja.
”Metsään jäävän puustopääoman pitää olla tuottavaa ja hyvässä kasvussa”, Beck sanoo.
Liisa Yli-Ketola
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
