Biotalous on kova juttu, EU:ssakin se ehkä taas ymmärretään

Suomen päivitetty biotalousstrategia julkaistiin viime vuonna. Kuva: Marja Seppälä

MT Metsä|Metsäpolitiikka

16.10.202315:30

Kolumni

Karoliina Niemi

Suomi on yksi biotalouden edelläkävijä ja mallimaa. Vuonna 2021 Suomen koko kansantalouden 218 miljardin euron arvonlisästä biotalouden osuus oli 12 prosenttia eli 27 miljardia euroa. Metsäsektorin osuus oli selvästi suurin, 35 prosenttia. Suomella on vahva ja monipuolinen biotalouden osaaminen ja esimerkiksi metsäteollisuuden innovaatioissa ja patenteissa olemme maailman kärkiryhmässä.

Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä monet maat ovat juuri laatineet tai laatimassa uusia strategioitaan. Suomen päivitetty biotalousstrategia julkaistiin viime vuonna. Siinä biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia biologisia luonnonvaroja resurssiviisaasti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi elokuussa usean eri maan biotalousstrategioiden vertailun. Selvityksen mukaan Yhdysvallat kohdistaa katseensa omiin biomassoihin ja tavoittelee niiden lisäkäyttöä. Samaan suuntaan halajavat Kiina ja Brasilia. Poikkeuksen näyttää tekevän EU, jonka tavoitteena on vähentää EU:ssa tuotettujen biomassojen käyttöä.

Tämä on ollut vahvasti nähtävissä nykyisen Euroopan komission kaudella. Esimerkiksi metsien rooli on nähty pääosin seisovana hiilinieluna ja luonnon monimuotoisuuden lähteenä.

Viime vuonna puuta jalostava teollisuus maksoi yksityisille metsänomistajille kantorahatuloina noin 2,5 miljardia euroa.  Kuva: Sanne Katainen

Maailmantalouden mahdit, Yhdysvallat ja Kiina, haluavat molemmat voittaa globaalin johtajuuden biotaloudessa. Ruoan riittävyys ja laatu, vihreä siirtymä muun muassa puupohjaisten ratkaisujen avulla sekä biopohjainen lääketiede ovat tuttuja biotalouden vetureita. Ne ovat nyt saaneet rinnalleen myös bioturvallisuuden, joka tarkoittaa toisaalta tietovuotojen välttämistä ja toisaalta biotuotteiden turvallista valmistusta ja käyttöä.

Myös Brasiliassa ja Intiassa biotalous noussee yhdeksi talouden päävetureista.

Biopohjainen tuotanto edellyttää resurssitehokkuutta ja koko arvoketjujen kestävyyttä. Tässä yhtälössä myös raaka-aineen saatavuus on turvattava. Suomessa biotaloutemme kivijalka – metsäsektori – perustuu tasaiseen ja riittävään puuvirtaan. Puuraaka-aine erilaisiin puupohjaisiin ratkaisuihin hankitaan pääosin suomalaisten yksityismetsänomistajien metsistä.

Venäjän rajan sulkeutuminen käänsi katsetta entistä tiiviimmin kotimaamme metsiin. Viime vuonna puuta jalostava teollisuus maksoi yksityisille metsänomistajille kantorahatuloina noin 2,5 miljardia euroa. Summan takana ovat hyvin hoidetut metsät sekä metsäteollisuuden ja metsänomistajien vahva usko metsäsektorin tulevaisuuteen Suomessa.

Uskoa on pienin pilkahduksin havaittavissa jälleen myös Brysselissä, sillä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti Unionin tilaa koskevassa puheessaan teollisuuden merkitystä vihreässä siirtymässä sekä EU:n omavaraisuuden vahvistamista. Tätä uskoa meidän tulee laajasti vahvistaa.