Metsähallituksen tietullit kismittävät puunmyyjiä Kittilässä
Metsähallituksen perimät tienkäyttömaksut kiehuttavat sappea Kittilässä, jossa harkitaan yksityistietoimituksia ja tiekuntien perustamista maksujen kohtuullistamiseksi.
Jo kymmeniä harvennushakkuukohteita Kittilässä on tyssännyt tiemaksuihin, kun puun hinta on huono ja kuljetusmatkat pitkät. Se on sääli, kun puun käyttö lisääntyy Lapissa, metsätalousyrittäjä Olli Jauhojärvi (vas.) ja metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pasi Seppälä Kittilästä toteavat. Kuva: Kari LindholmMetsähallituksen puunkuljetuksista perimät tienkäyttömaksut valtion rakentamilla metsäteillä kuumentavat metsänomistajien tunteita Kittilässä.
Kittilässä puunmyyjät tilittävät Metsähallitukselle yhteensä jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa tienkäyttömaksuina, jotka tuskin menevät kokonaisuudessaan metsätiestön kunnossapitoon, Kittilän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pasi Seppälä arvioi.
Seppälä hyväksyy sen, että tienkäytöstä suoritetaan maksua tienpitäjälle, koska tienpito ei ole ilmaista. Hän myös tietää, että jotkut Metsähallituksen metsätiimit eivät välttämättä aina laskuta puunkuljetuksista.
”Maanomistajia kohdellaan eri tavoin paikkakunnasta riippuen. Se on vääryys.”
Tarkoitus on, että maksuja perittäisiin joka puolella, jotta kaikki olisivat tasa-arvoisessa asemassa, metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi Metsähallituksesta vastaa.
Tuomen mukaan tienkäyttömaksuja kertyy kohtuullisesti, mutta hän ei paljasta niiden määrää.
”Ei mitään kamalan suuria summia. Mielestämme hinnoittelu on kohtuullinen ja suhteessa siihen, mitä maksamme yksityistiestön käytöstä.”
Suomen Tieyhdistyksen johtajan Jaakko Rahjan mukaan Metsähallituksen tienkäyttömaksu ei ole yksityistielain tarkoittama tiekohtainen maksu.
”Maksu on yhtä suuri jokaisella Metsähallituksen tiellä, eikä se perustu todellisiin tienhoitokustannuksiin, kuten laki edellyttää”, Rahja sanoo.
Useat kittiläläiset maanomistajat ovat harkinneet yksityistietoimitusten käynnistämistä ja tiekuntien perustamista valtion rakentamalle metsätiestölle.
Tällöin tienhoitokustannukset jyvitettäisiin osakkaiden tieyksiköiden kesken, ja myös käyttömaksu määräytyisi tämän perusteella.
Tiekunnan osakkaana maksut pienenisivät huomattavasti, metsätalousyrittäjä Olli Jauhojärvi Kittilästä vertaa.
Jauhojärven reilusta tuhannesta metsähehtaarista yli puolet sijaitsee valtion metsätiestön äärellä. Mies on osakkaana viidessä yksityistiessä.
”Systeemi ei toimi niin, että Metsähallitus vain lähettelee laskuja ilman, että asiasta on sovittu. Itse en tällaista laskua maksaisi, vaan veisin asian kunnan tielautakuntaan. Metsähallitus joutuisi näyttämään toteen tienpidon kustannukset”, maanmittaustekniikan yliopettaja Aune Rummukainen Lapin Ammattikorkeakoulusta sanoo. Rummukainen perustaa toteamuksensa yksityistielain 71. pykälään.
Puunmyyntisopimuksessa on yleensä vastaavasti pykälä, jossa puunmyyjä sitoutuu maksamaan puunkuljetusten tienkäytöstä.
Puunostajat eivät aina tiedä, mitä metsäteitä käyttömaksut koskevat, joten laskut tulevat puskista. Suurin meidän tilittämä tiemaksu yksittäisestä puukaupasta on 4 000 euroa, Pasi Seppälä kertoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
