Metsät elämän työ, autot elämän suola
Pentti Multamäki tekee nykyisin metsässä 8-tuntista päivää. Osa puusta jalostetaan klapeiksi myyntiin. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoHAUSJÄRVI (MT)
”Näistä piti tulla joulukuusia, mutta alue jäi vähän heikolle hoidolle”, mies selittää talvisen moottorisahasavotan keskellä.
Pentti Multamäki kaataa koivuja unohtuneiden joulukuusten päältä. Paikka on erikoinen: hakkuu paljastaa, että puut kasvavat matalammalla kuin ympäröivä suometsä. Multamäki muistaa, kun paikalta otettiin mutaa.
Sitten siinä kasvatettiin kaloja. Jonkun kannon juurelta voi löytyä ammoin hukattu uistin.
Kala-altaiden jälkeen siis joulukuuset, nyt koivikon kaato.
On poikkeus, että metsätyö keskeytyy. Onhan keskitalvi ja valoisaa.
Multamäki rientää metsään joka talvi. On rientänyt 1960-luvulta saakka. Silloin tukkeja ajettiin hevosreellä, jolla on melkoisen matala maavara.
”Sieltä ehkä juontaa juurensa, että teen lyhyitä kantoja.”
Metsäsesonki alkaa loka–marraskuussa, kun viljatilan työt loppuvat. Helmikuussa koittaa puun ajo. Maaliskuussa on klapien teon aika, sillä niitä Multamäen tilalta Ryttylästä myydään.
Sää ei vaikuta työintoon, vaikka kylmäiset kädet ovat olleet riesana. Enimmillään hakkuiden aikana on ollut 29 astetta pakkasta.
”Saha ei valittanut, mutta äijä oli kovilla. Se on niin äärirajoilla kuin suinkin.”
Multamäen tilalta saa paitsi polttopuita myös sahatavaraa. Havupuun ohella varastossa on tarjolla erikoisiakin puulajeja, kuten tammea. Oma sirkkeli on laulanut toukotöiden molemmin puolin elokuuhun asti.
”Ajatus oli, että saisin paremman hinnan puista. Se on leivän ääni, kun sirkkeli soi. Ai että, kun mänty haisee hyvälle.”
Sahan asiakkaita ovat olleet kaikenlaiset rakentajat, mutta jostain syystä kysyntä on hiljennyt. Ehkä valmistalojen vuoksi. Nyt on tultu siihen, että saha on kaupan.
Kysynnän puutteen ohella ikääkin on alkanut karttua. Nykyisin Multamäen päivittäiseksi metsätyöajaksi riittää kahdeksan tuntia.
Vaikka saha on sammunut, lautaa on vielä tarjolla taapeleittain. Ja klapien myynti jatkuu myös. Kauppa on auki aina, jos isäntäväki on hereillä – paitsi silloin, kun formulakisat ovat käynnissä.
”Tulen formuloiden aikana puhelimeen vain, jos Clinton tilaa rekalla tavaraa.”
Sahan esittelyn jälkeen toimittajaa odottaa yllätys. ”Sitten katsotaan se elämän suola”, Multamäki tokaisee ja johdattaa hallirakennukseen.
Muutkin kulkupelit kuin formulat nähtävästi kiinnostavat. vaikka Hallin täyttävät vanhat urheilu- ja perhe-Fiatit. Lisäksi on Nissan Cherry, joka pääsee ensi vuonna museorekisteriin. Ja Takra, Tampereella 1950-luvulla valmistettu traktori. Yhteensä niitä tehtiin 800, Multamäellä on numero 737.
Ensin autot olivat hajasijoitettuna useaan rakennukseen. 7 vuotta sitten ne koottiin saman katon alle, omaan museoon. Joka kesä joku kaunottarista pääsee tielle. Pentti ja hänen vaimonsa Lydmila ovat osallistuneet Hämeen mobilistien tapaamisiin, muutama vuosi sitten sellainen järjestettiin Multamäen tilalla.
Kaikissa töissä apuna ovat milloin vaimo, milloin poika. Tämä on vieraalla töissä mutta tekee tilan töitä kun ehtii.
”Yhressä näitä tehrään”, Multamäki korostaa. Lydmila ahkeroi metsässä ja sahalla kuten mieskin. Lukemattomat taimet ovat hänen istuttamiaan.
Tytär asuu Ruotsissa, mutta se ei estä osallistumasta edes välillä. Mustaherukkapensaista tuli kesällä 16 ämpärillistä marjaa.
”Se oli hänen talkoourakkansa.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
