Kännykkä jää repun taskuun, kun luokkahuone vaihtuu metsään – luontosuhteen pohja luodaan jo lapsena

Madeleine Ndiaye (vas.) ja Saara Laitinen kokeilevat suppailua syksyisessä sateessa Tammelassa. Kuva: Sanne Katainen

Metsähallituksen Minna Jokinen (vas.) ja Päivi Pälvimäki järjestivät syyskuussa koululaisille neljä kaksipäiväistä luontoliikuntaretkeä. Hämeen luontokeskuksen Kimmo Teittinen oli mukana järjestelyissä. Kuva: Sanne Katainen

Ville Lahikainen kuuntelee tarkasti Vekkilän museotilan Kristiina Liinaharjan opastusta shetlanninponin kanssa kommunikoimiseen. Kuva: Sanne Katainen

Inkeri Rapo (kesk.), Emilia Peltomaa (vas. takana) ja Neelia Palokas (oik.) harjoittelevat sirkustemppuja Hämeen luontokeskuksen pihamaalla. Kuva: Sanne Katainen

Taivas tummenee ja vettä sataa kasvoille lähes vaakatasossa. Helsingin Vuoniityn peruskoulun viidesluokkalaiset eivät kuitenkaan pienestä hätkähdä, vaan ylittävät vuorotellen lahden poukaman sup-laudalla.

"Suppailu oli tosi kivaa eikä kukaan meistä tippunut järveen", kertoo koululainen Oona Tolvanen.

Lapsille järjestetty kaksipäiväinen retki on osa Metsähallituksen Luontopalveluiden, Eerikkilän luontoliikuntakeskuksen ja Forssan seutukuntien Luonto lisää liikettä -hanketta.

"Loppukesästä 2017 alkaneen hankkeen tavoitteena on kehittää lapsille ja nuorille mieluista liikuntaa Kanta-Hämeen luonnossa", kuvailee projektipäällikkö Päivi Pälvimäki Metsähallituksesta.

"Lisäksi pyrimme parantamaan alueellisten pienyrittäjien verkostoa ja luomaan kansainvälisesti kiinnostavan toimintamallin, joka voitaisiin monistaa myös muihin Suomen luontokeskuksiin", hän jatkaa.

Hankkeen keskiössä on Hämeen luontokeskus, jota Eerikkilä on ylläpitänyt vuoden alusta.

"Haluamme tehdä Hämeen luontokeskuksesta luontoliikuntaympäristön, joka houkuttelee lapsia ja nuoria sekä läheltä että kauempaa. Tänne on helpot kulkuyhteydet ja lähellä on sekä Liesjärven että Torronsuon kansallispuisto", kertoo keskuksen palvelupäällikkö Kimmo Teittinen.

Sekä lasten liikunnan määrä että luontosuhteen kehittyminen ovat kulkeneet viime aikoina alamäkeen.

"Luontokontaktin herättäminen on tärkeää, mutta se täytyy toteuttaa lasten ehdoilla. Toivomme, että näistä metsäretkistä jää lapsille positiivinen kokemus", Pälvimäki havainnollistaa.

"Pohjatyö tulevaisuuden luontoyhteydelle tehdään lapsena. Myönteinen kokemus auttaa myöhemmin edistämään omaa hyvinvointia luonnossa", toteaa paikallinen luontoyrittäjä Joni Hernberg Loimunallesta.

Metsähallitus toteutti syyskuun aikana yhteensä neljä kahden päivän pilottikokeilua neljälle eri koululuokalle.

Lapset pääsivät kokeilemaan muun muassa metsäsirkusta, suppailua, melontaa ja yöpymistä teltassa.

"Kännykät ja matkakaiuttimet jäivät nopeasti taka-alalle, kun lapsilla oli muuta mukavaa tekemistä", Metsähallituksen suunnittelija Minna Jokinen iloitsee.

Osa lapsista nukkui retkellä ensimmäistä kertaa elämässään ulkona. Myös kalastaminen ja melonta olivat osalle uusia kokemuksia.

"Hyvin nukutti eikä tullut yhtään kylmä", viidesluokkalaiset vakuuttelevat yhteen ääneen.

"Pääsin kokeilemaan kalastusta ja sain melkein yhden kalankin", Madeleine Ndiaye kertoo innoissaan.

Hankkeeseen mukaan päässeiden koulujen oppilailta kerätään jokaisen retken jälkeen palautetta. Ensimmäiset retket järjestettiin keväällä, ja syksyn retken jälkeen koittaa vielä kolmas retki ensi keväänä.

"Kokeilemme joka kerta eri liikuntamuotoja, ja kehitämme toimintaamme sen mukaan, mikä kiinnosti lapsia ja mikä ei", Jokinen taustoittaa hanketta.

Samalla alueelliset palveluntarjoajat saavat arvokasta tietoa omien palvelujensa vetävyydestä.

"Lapsille pitää löytää sopivia liikuntamuotoja. Olen huomannut, että välineet ja kaikki käsillä tekeminen vetoavat lapsiin. Myös suppailu, melonta ja fatbike-pyöräily innostavat, sillä niitä ei pääse noin vaan kotona kokeilemaan", Teittinen listaa.

Luonto lisää liikettä -hankkeen päärahoittaja on Euroopan aluekehitysrahasto, jonka kansallisena rahoittajana on Hämeen liitto.