Kaukaan tehdasalue tarvitsee lähes 300 rekkalastillista puuta päivässä
LAPPEENRANTA (MT)
UPM:n Kaukaan tehdasalueella käytetään vuosittain noin viisi miljoonaa kuutiota puuta. Rekkakuormina se olisi noin 270 rekkaa päivässä.
Kotimaista määrästä on runsaat neljä miljoonaa kuutiota, josta 80 prosenttia sertifioiduista metsistä. Pääosa tulee yksityismetsistä ja kymmenesosa UPM:n omista.
Raaka-ainetilanne oli Kaukaan ja Kymin tehtaita johtavan Juha Kääriäisen mukaan jonkin aikaa haastava syksyn vaikeiden korjuuolojen vuoksi. ”Nyt puuta riittää, kunhan kauppoja syntyy.”
Venäjältä tuodaan lähinnä koivukuitupuuta. Sen saanti Suomesta on vaikeaa. Tulevien tulliratkaisujen toivotaan muuttavan tuonnin nykyistä edullisemmaksi.
”WTO-jäsenyys muuttaa varmasti tilannetta jonkin verran, mutta ei venäläiselle puulle tule enää samaa asemaa kuin sillä oli.”
Tuontikoivu on läpimitaltaan alle 15-senttistä, koska sen tullimaksu on matalin. Osa tulee hakkeena, jota tullit eivät koske.
”Kun ollaan näin lähellä rajaa, hankinta-alue ei ole ympyrä. Se pidentää kuljetusmatkoja ja lisää kustannuksia.”
Rekkakuljetusten osuus on 40 prosenttia, junien 30 prosenttia. Loput puusta kulkee joko aluksilla tai uittamalla.
Kuljetuskustannusten nousu näkyy selvästi UPM:llä. Kaukaan paperitehtaan tuotannosta jää Suomeen alle 10 prosenttia.
Kääriäistä huolettaa parhaillaan suunniteltava rikkidirektiivi, joka asettaa Suomen kilpailukyvyllisesti vaikeaan asemaan.
”Muilla mailla on maareitti Eurooppaan, Suomella ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin viedä Itämeren yli.”
Kääriäisen mukaan tulevaisuudessa vaadittavia polttoaineita ei ole vielä olemassakaan. ”Koko Suomelle direktiivi tarkoittaa miljardien laskua ja metsäteollisuudelle noin 250 miljoonan lisäkustannuksia.”
Vaihtoehtoja merireitille tutkitaan, mutta Venäjällä ja Euroopassa on eri raideleveys, mikä vaatisi väliterminaaleja.
Kaukaan erikoisuus ovat pitkään olleet syväpainopaperit, joista tehdään luetteloja. Lisäksi tehtaalla valmistetaan muun muassa paksua, pinnoitettua aikakauslehtipaperia. Esimerkiksi Anna ja Britanniassa tehtävä Men’s Health painetaan Kaukaan paperille.
Viestintäpäällikkö Mariitta Stenbäckin mukaan painotuotteissa on havaittavissa trendiä: mikä vielä painetaan, painetaan kunnolla.
Kääriäinen kertoo haasteiden silti kohdistuvan juuri painopaperiin.
Sellun näkymät ovat ainakin vain pohjoisesta saatavan pitkäkuituisen havupuusellun osalta valoisammat. Lyhytkuituisen koivusellun haastaa nopeakasvuinen eukalyptus.
Kääriäisen mukaan Suomen vahvuus paperimaana on, että tehtaat ja osaaminen ovat jo täällä.
”Uusia tehtaita tuskin tulee, mutta tuotteita, joissa raaka-aine ja osaaminen ovat Suomessa, tehdään jatkossakin.” Silti johtaja toteaa, että markkinoiden perässä on mentävä, jos sellun ja paperin kysyntä Euroopassa ei kasva.
UPM investoi myös kotimaahan.
2000-luvulla Suomeen on investoitu noin 600 miljoonaa euroa vuosittain. Perustaso on 350 miljoonaa ja lisäksi strategiset investoinnit. Suurimpia ovat viime vuosina olleet Kymin soodakattila ja Kaukaan Voiman biovoimalaitos.
Yhtiö on panostanut etenkin vihreään energiaan. Maakaasusta on siirrytty uusiutuvaan energiaan sekä ympäristö- että taloussyistä. Kaukaalla noin puolet sähköstä tuotetaan itse.
Paperi ja sellu ovat yhtiön kivijalka, jolla rahoitetaan puun uusien käyttötapojen kehittämistä. Yksi osoitus niistä on vasta julkistettu biojalostamoinvestointi.
Kaukaan paperi- ja sellutehtaat työllistävät noin 700 henkilöä. Kun mukaan lasketaan saha, tutkimuskeskus ja muut toiminnot paikkakunnalla, UPM työllistää lähes 1 200. Suurimmillaan määrä on ollut 3 500.
Kääriäinen myöntää, että vaikeat vuodet ovat koetelleet metsäteollisuuden tutkimusta ja vetovoimaa, mutta toistaiseksi avoimiin paikkoihin on riittänyt halukkaita diplomi-insinöörejä. Myös kesätyönhakijoita on paljon.
”Metsäteollisuus tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen uraan ja maailmalle on aina lähtijöitä.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
