Koivusellua tehdään, vaikka hinta laski
Metsänomistaja Pekka Kauppinen aikoo korjata runsaat sata kuutiometriä koivua hankintasavotalta tänä syksynä. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoPitkäkuituisesta havusellusta on viime kuukausina ollut Euroopassa paikoin jopa pulaa ja sen hinta on pysynyt korkealla pitkään.
Lyhytkuituisen lehtipuusellun hinta sen sijaan kääntyi laskuun viime vuoden puolivälissä.
Eukasellun tarjonta on lisääntynyt, kun Uruguayssa käynnistyi chileläisen Araucon ja Stora Enson yhteisyritys Montes del Plata ja Brasiliassa paikallisen Suzanon tehdas. Kumpikin tehdasjätti on kapasiteetiltaan reilusti yli miljoona tonnia. Kiinassa tuotantoa on kasvattanut japanilaisen Ojin 700 000 tonnin tehdas.
Metsä Groupin selluyhtiön Metsä Fibren myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Ari Harmaala sanoo, ettei pitkäkuituisen havusellun ja lyhytkuituisen lehtipuusellun suuri hintaero vaikuta tehtaiden puulajien ajosuhteisiin juuri mitään.
”Meillä on vuosisopimukset asiakkaiden kanssa eikä niillä spekuloida. Metsä Groupin sisällä käytämme koivusellua omilla tehtaillamme paljon, joten aika lailla samalla tavalla jatketaan.”
Metsä Fibren Kemin tehtaan liki 600 000 tonnin kapasiteetista puolet on havusellua ja toinen puoli koivusellua. Kaikki koivusellu käytetään lainerikartongin eli pahvilaatikoiden pintakerroksen valmistukseen samassa integraatissa Metsä Boardin Kemin tehtaalla.
Äänekoskella Metsä Fibre tekee koivusellua 400 000 tonnia ja havusellua 100 000 tonnia vuodessa. Koivusellusta suuri osa menee Metsä Boardin viereiselle kartonkikoneelle, joka valmistaa taivekartonkeja korkealaatuisiin kuluttajapakkauksiin.
Metsä Fibren tehtaista Joutseno ja Rauma keittävät vain havusellua, yhteensä yli 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.
Stora Enson biomateriaalit-divisioonan viestintäjohtaja Kirsi Seppäläinen sanoo, että yhtiön Suomessa tehty koivusellu kuluu pääosin omilla tehtailla.
”Koivusellu on meillä pitkälle erikoistuote, jota käytetään korkealaatuisiin pakkauskartonkeihin.”
Imatralla Stora Enso tekee koivusellua 650 000 tonnia ja havusellua 450 000 tonnia vuodessa. Varkauden sellutehtaan 220 000 tonnin kapasiteetista koivua on yli kaksi kolmannesta.
Kemin Veitsiluodossa koivusellua valmistuu noin 240 000 tonnia ja havusellua 160 000 tonnia.
Stora Enson erikoisuutena on koivusta tehty liukosellusta. Uimaharjun Enocellin tehdas keittää vuodessa havusellua 300 000. Koivupohjaista liukosellua tehdään tekstiiliteollisuudelle 150 000 tonnia.
Pelkkää havusellua tekee Stora Enson tehtaista Kotkan Sunila.
UPM:n Pietarsaaren, Kymin ja Kaukaan sellutehtaiden kapasiteetti on yhteensä noin kaksi miljoonaa tonnia. Siitä koivusellua on 800 000 tonnia. UPM käyttää koivusellua hieno- ja painopapereissa sekä erikoispapereissa kuten tarroissa.
Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan Suomen koko massateollisuus käytti viime vuonna lehtikuitupuuta 12,8 miljoonaa kuutiometriä. Kotimaasta siitä oli 7,4 ja tuontipuuta 5,4 miljoonaa kuutiometriä.
Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan kotimaasta koivukuitupuuta ostetaan se, mitä irti saadaan.
Tuontipuun osuus Metsä Groupin Suomessa käyttämästä koivusta on noin neljännes.
Koivua korjataan enemmän talvi- kuin kesäleimikoista, joten tulevan talven keleistä riippuu tarjolle tuleva puumäärä.
”Koko Itämeren alueella koivun hankintatilanne on jokseenkin tasapainossa, mutta havukuitupuuhun verrattuna kyllä tiukempi”, Mäntylä sanoo.
Koivun tuonnin Venäjältä Mäntylä kertoo sujuneen ongelmitta.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
