Nollan molemmin puolin keikkuva sää lisää tuhoriskiä taimikoissa

Vuonna 2023 Suomessa istutettiin yli 74 000 hehtaaria ja yli 174 miljoonaa tainta. Istutetuista taimista kuusen osuus oli 60 prosenttia. Kuva: Jyrki Luukkonen

Äärevät sääolot tulevat yleistymään ja lisäämään vastaistutettujen taimien talvi- ja kuivuustuhojen riskiä, Luonnonvarakeskuksen tutkijat kirjoittavat artikkelissaan.

Talven alhaiset tai plussan ja pakkasen välillä vaihtelevat lämpötilat, kevättalven ahava, kasvukauden aikainen kuivuus ja kuumuus tai hallat voivat vioittaa taimia.

Tuhot aiheuttavat kasvutappioita ja muutoksia taimikon puulajisuhteisiin. Tuhojen takia menetetään myös viljelytaimia ja siten jalostuksella aikaansaatua kasvuhyötyä.

Pääpuulajiemme taimista lähes kaikki olivat siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja jalostettuja paakkutaimia.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa havaittiin, että tuhoista kärsineet taimikot olivat täydentyneet luontaisilla taimilla.

Näistä pääosa oli havupuun taimia, mutta osin täydentävät, kasvatuskelpoiset taimet olivat raudus- ja hieskoivuja. Tuhotaimikot ovat siis kehittymässä havupuuvaltaisiksi sekametsiksi.

”Jos taimikoiden istutustiheys oli jo alun perin alhainen, tuhojen seurauksena istutustaimien tiheys aleni entisestään. Istutustiheyksien alentaminen onkin riski taimituhojen yleistyessä, kun sää muuttuu entistä äärevämmäksi”, sanoo erikoistutkija Jaana Luoranen Lukesta.

Taimituhot lisäävät myös myöhemmässä vaiheessa taimikonhoidon kustannuksia.

”Taimikonhoitoon kuluu normaalia enemmän aikaa, kun pitää miettiä, mitkä vaurioituneet ja latvavikaiset istutustaimet kannattaa poistaa ja mitkä luontaiset taimet kannattaa jättää”, pohtii erikoistutkija Jari Miina.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Luken mukaan viiden viime vuoden aikana taimituhoja aiheuttavia ääreviä sääilmiöitä on ollut usein.