Kortejärvi: Männyn kylvö pitäisi ottaa täsmäaseeksi sekametsien viljelyyn

Petri Kortejärven mukaan ainakin Pohjois-Suomessa männyn kylvöltä voi odottaa hyvää onnistumista myös loppusyksynä ja alkutalvesta. Kuva: Hanne Manelius

MT Metsä|Metsänhoito

23.10.202410:00

Kolumni

Petri Kortejärvi

Sekametsistä puhutaan nyt paljon, ja sekaviljely on lisääntynyt myös käytännössä. Hyvä niin, vaikka ihan joka hehtaarille ei tarvita sekametsää. Sekaviljelyssä uudistetaan usein kuusta ja mäntyä sekaisin. Koivun ja kuusen sekaviljely ei toimi, jollei sitten nimenomaan halua perustaa kaksijaksoista metsää.

Männyn ja koivun uudistaminen istuttamalla on lisääntynyt. Istutetut männyt ja koivut lähtevät nopeasti kasvuun, ja nykyisillä siemenillä ja paakkutaimilla istutusmännyn laatu on hyvä. Maanmuokkauksen, istutuksen ja taimien hinnat ovat kuitenkin nousseet reippaasti. Myös ammattitaitoisista kaivinkoneenkuljettajista on pulaa. Työ on yksinäistä ja ympäripyörivän kaivinkoneen työergonomia heikkoa.

Sekaviljely istuttamalla saattaa tuottaa myös pettymyksiä. Männyn kasvu on mustikkatyypin karummalla laidalla yleensä selvästi kuusta nopeampaa. Männyn laadun hallinta menee vaikeaksi, ja kuuset jäävät ainakin alkuun mäntyjen alle. Istutustyön kustannukset kasvavat, kun käsitellään kahta puulajia. Haasteena on sekin, että männyn istutuksen aikaikkuna on kapeampi kuin kuusen.

Kuusi–mäntysekametsän perustamiseen sopii yleensä parhaiten kuusen istutus ja männyn kylvö. Kylvön osalta työvälineet ovat valitettavasti taantuneet. Käsin kylvämiseen ei ole tarjolla reikäkorkilla varustettua limsapulloa kummoisempaa välinettä. Entisaikojen kylvökannuja ja kylvökeppejä löytyy enää Metsämuseo Lustosta.

Käsin kylvöön tarvitaan kokonaan uutta ajattelua ja uusia laitteita. Parasta olisi, jos pottiputken lisävarusteeksi kehitettäisiin pieni kylvölaite, jota käytettäessä otetta putken kahvasta ei tarvitsisi irrottaa. Kylvölaite saisi mielellään soveltua myös koivun kylvöön.

Uudistamisen kustannusten hillitsemiseksi jatkuvatoiminen muokkaus lisääntyy. Metsä-äes tuottaa yleensä parhaimman alustan männyn ja koivun itämiselle. Metsä-äestyksen saatavuus vain on valitettavan heikkoa. Kaivinkoneet ovat syrjäyttäneet metsä-äkeet, ja osin hyvästäkin syystä, sillä istutettu kuusi kasvaa hyvin mättäällä.

Kun kerran sekametsiä ja myös puhtaita männiköitä halutaan perustaa aiempaa enemmän, tarvitaan metsä-äestyksen paluuta. Jatkuvatoiminen, laikkumättäitä tekevä mätästäjä pystyy lähes samaan kuin äes, mutta kylvön alustana metsä-äkeen jälki on parempi. Tämä johtuu äesjäljen monipuolisuudesta tasaiseen laikkuun verrattuna.

Kannattaa muistaa sekin, että suuri osa nyt 20–40-vuotiaista, hyväkasvuisista viljelykuusikoista on istutettu äesjälkeen.

Metsä-äestyksen ja männyn kylvön huono maine 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa johtui paljolti siitä, että siihen aikaan ei juuri tehty varhaisperkauksia. Nyt tilanne on toinen. Kylvömänniköt saadaan kyllä nousemaan myös puolukkatyyppiä rehevämmillä mailla, kunhan tehdään varhaisperkaus 4–5 vuoden kuluttua kylvöstä.

Pitää kuitenkin muistaa se, että hienojakoisilla maalajeilla pelkkä kylvö usein epäonnistuu, samoin kuin se, että istutuskoivujen alle ei tietenkään kannata kylvää mäntyä.

Kylvöön on kehitetty erityinen metsäkylvökauha. Kauhassa oleva kylvölaite ja seula mahdollistavat siementen kevyen peittämisen, mikä parantaa itävyyttä kuivina kesinä. Kyseinen kauha ei näy yleistyneen. Metsäalan organisaatioiden pitäisi edistää sitä, että urakoitsijat pystyvät investoimaan kylvökauhoihin.

Sama pätee SeedGun-kylvölaitteeseen, jonka kanssa siemenet voi kylvää kaivinkonemuokkauksen yhteydessä.

Jos kerran sekametsiä halutaan lisää ja samaan aikaan halutaan hillitä metsänviljelyn kustannuksia, mäntyä kannattaisi kylvää aina maanmuokkauksen yhteydessä, myös silloin, kun ajankohta ei ole aivan optimaalinen. Siementen kustannus on kohtuullinen: hehtaarille 150–200 grammaa männynsiemeniä voisi riittää, kun alueelle istutetaan kuusta. Ainakin Pohjois-Suomessa männyn kylvöltä voi odottaa hyvää onnistumista myös loppusyksynä ja alkutalvesta. Tästä on tulossa uutta tutkimustietoa.

Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsänomistaja Petri Kortejärvi (s. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla.