Lämmin toukokuu sai kirjanpainajat parveilemaan – Luke tarkkailee kannan kasvua entistä useammalla seurantapisteellä
Pohjoisin seurantapiste sijaitsee Kuhmossa Kainuun maakunnassa.
Kirjanpainaja on iskenyt latvukseltaan vielä terveen näköiseen kuuseen. Merkkinä siitä on tyvelle ja kuoren rakoihin kertyvä ruskea puru. Kuva: Tiina YliojaKirjanpainajakuoriaisen parveilu alkoi helatorstaiviikolla Etelä- ja Väli-Suomessa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Luke on lisännyt täksi kesäksi seurantapisteiden määrää ja laajentanut seurantaverkostoa entistä pohjoisemmaksi.
"Uusi, laajempi verkosto vastaa lämpenevän ilmaston tuomiin muutoksiin, sillä kirjanpainajan odotetaan runsastuvan aiempaa pohjoisempana", kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja.
Kirjanpainaja lisääntyy tuoreessa kuusipuutavarassa ja tuulenkaadoissa. Etenkin lämmin alkukesä on suotuisa kirjanpainajan lisääntymiselle. Jos kanta pääsee kasvamaan, kirjanpainaja voi iskeytyä myös eläviin, terveisiin pystypuihin.
Kirjanpainaja nakertaa käytäviä kuusen kuoren nilan alle. Mukanaan käytäviin se kuljettaa sinistäjäsienen, joka edesauttaa puun kuivumista pystyyn.
Kuusivaltaisen metsän ympäröimät, tuoreet hakkuuaukot houkuttelevat kirjanpainajia.
Hakkuut aiheuttavat muutoksia valon määrässä ja lämpötilassa, mikä aiheuttaa stressiä metsänreunan puille. Reunassa myös kaatuu yksittäisiä puita, jotka ovat otollisia kohteita kirjanpainajalle.
"Tänä vuonna pilotoidaan myös kirjanpainajakantojen seurantaa varttuneissa kuusikoissa. Tämä pienimuotoisempi seuranta toteutetaan nykyisen seurannan ohessa, ja se tuo arvokasta tietoa kirjanpainajakantojen perustasosta eri puolilla Suomea ilman hakkuuaukkojen vaikutusta", sanoo Ylioja.
Suurin syy kirjanpainajatuhoille on tuuli- tai lumituhojen jäljiltä metsään jäänyt vahingoittunut puu. Se on hyönteiselle mieluisa lisääntymisalusta.
Riski elävään puustoon kohdistuvista tuhoista on suuri, jos tuulituhoalueella on jo entuudestaan kohonnut kirjanpainajakanta.
"Etenkin ikääntyneiden kuusikoiden lämpimiä, aurinkoisia reunapuustoja kannattaakin tarkkailla kirjanpainajan iskeymien varalta. Mikäli kirjanpainajan valtaamaa puustoa on yli 10 kuutiometriä hehtaarilla metsätuholain mukaisella A-alueella, kannattaa se poistaa 15. heinäkuuta mennessä", toteaa metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen.
Metsätuholain mukainen A-alue kattaa Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat.
Metsätuholaki edellyttää poistamaan vahingoittuneen puutavaran vain siltä osin, kun se ylittää 10 kuutiometriä hehtaarilla rajan. Usein metsänomistaja päätyy laajempaan toimenpiteeseen, sillä hakkuulla voi ennaltaehkäistä pienialaisen tuhon laajentumista.
Maakunta- ja kuntakohtaista tietoa metsänkäyttöilmoituksiin perustuvista metsätuhoilmoituksista löytyy metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
