Polttoaineveron korotus ja kuljetustuen leikkaus rokottavat sahan kannattavuutta
Aki Mirola lajittelee sahatavaraa. JAAKKO KILPIÄINEN Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
Joensuulaiselle Kaivospuu Oy:lle kohonneet logistiikkakulut tekevät yli 100 000 euron loven kannattavuuteen tänä vuonna. Toimitusjohtaja Jari Suomalainen ihmettelee, miksi valtiovalta ei halua tukea yritysten kilpailukykyä ja vientiä.
Alueellista kuljetustukea yritys on saanut keskimäärin 60 000 euroa vuodessa.
”En kannata muuten tukipolitiikkaa, mutta kilpailutilanteen tasaaminen sijaintiin liittyvien kustannusten osalta olisi järkevää. Emme voi rangaista asiakkaitamme sijaintimme vuoksi.”
Kaivospuun vuosituotanto on noin 65 000 kuutiometriä sahatavaraa pieniläpimittaisesta kuusesta ja männystä. Puutavaran käyttö on 150 000–160 000 kuutiometriä vuodessa.
Tuotannosta puolet lähtee suoraan vientiin. Kun huomioidaan välillinen vienti kotimaisten asiakkaiden kautta, nousee vienti kahteen kolmasosaan tuotannosta, kuvailee metsäpäällikkö Börje Vartiainen.
Kaivospuun asiakkaat löytyvät Keski-Euroopasta, Pohjois-Afrikasta ja Japanista. Kauppaa käydään pääosin agenttien kautta.
Moni on kohdistanut Japanin vientiin ylimitoitettuja odotuksia tsunamin aiheuttamien tuhojen jälleenrakennustöiden vuoksi.
Suomalaisen mukaan mitään piikkiä sahatavaran tarpeeseen ei ole tulossa. Japanissa uudisrakentamisen vuosituotanto on 800 000 asuintaloa vuodessa ja tsunamin jälkeinen jälleenrakentamisen tarve 100 000 taloa.
”Sahatavaran tarve jaksottuu usealle vuodelle, sillä jälleenrakennus on käynnistymässä hyvin hitaasti.”
Vuonna 2000 toimintansa aloittaneelle yritykselle vienti on ollut alusta asti selviö. Kotimaan markkinat eivät ime, sanoo Suomalainen.
”Olemme pärjänneet menemällä mahdollisimman lähelle loppukäyttäjää. Bulkkia ei kannata tehdä, se tie on kuljettu loppuun.”
Pärjääminen männyn ja kuusen sahauksella sekä jatkojalostuksella on koko ajan haastavampaa. Kaivospuun tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa sahatavara lämpökäsittely-, liimalevy- ja liimapalkkipalkkiteollisuudelle.
”Uusinvestointeja ei ole tiedossa. Tuotantoa ei kannata kasvattaa, kun ei ole tietoa, mihin tarpeeseen sitä kannattaisi kasvattaa”, kuvailee Suomalainen tiukkaa markkinatilannetta.
”Yhä huonompi raaka-aine kelpaa monenlaiseen kameranäön ja sormijatkosten ansiosta. Ennen esimerkiksi ikkunateollisuudessa arvostettiin tiukkasyistä sahatavaraa. Nyt pärjätään huonommalla raaka-aineella, sillä ikkunakehikot saavat alumiinia pintaan.”
Kaivospuu hankkii raaka-aineensa metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistyksen kautta. Jonkin verran tehdään hankintakauppoja.
Hyvästä harvennusleimikosta Kaivospuulle sopivan puutavaran osuus on 30–40 prosenttia, sanoo Vartiainen.
Ostoslistalla on muun muassa pienilatvaläpimittaisia pikkutukkeja. Pikkutukin mitta on 3,1 metriä ja minimilatvaläpimitta 11 senttiä. Isoin ostossa oleva tukki on pituudeltaan 5,2 metriä ja latvaläpimitaltaan 16–22 senttiä.
Keskimäärin sahalla käsiteltyjen tukkien latvaläpimitta on 14 senttiä.
Kaivospuun hankinta-alue on yhtä kuin Pohjois-Karjalan maakunta lukuun ottamatta Lieksaa, Nurmesta ja Valtimoa.
SARI PENTTINEN
Aki Voutilainen valvoo sahauksen sujumista (vas.). Kaivospuun sahalla käytetään veistosahatekniikkaa, joka soveltuu erikoisdimensioiden sahaukseen (kesk.). Vienti on ollut selviö alusta asti, sillä kotimaan markkinat eivät ime, kertoo Kaivospuun toimitusjohtaja Jari Suomalainen Kaivospuun toiminnasta.
En kannata muuten tukipolitiikkaa, mutta kilpailutilanteen tasaaminen sijaintiin liittyvien kustannusten osalta olisi järkevää.
jari suomalainen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
