Leppä: EU ei voi tukeutua ilmastotavoitteissa pelkkiin hiilinieluihin ‒ ”Tavoitteet ovat hyviä, mutta tapa, jolla ne toteutetaan, ei tule onnistumaan”
Sitran johtajan Mari Pantsarin mielestä EU:n pitäisi muistaa luonnon monimuotoisuudessa talousmetsien luonnonhoidon mahdollisuudet, eikä keskittyä pelkkään suojeluun.
EU tarkastelee kansanedustaja Jari Lepän mielestä (kesk.) metsäasioita pääasiassa etelän näkökulmasta. ”Pohjoinen metsä on eri asia. Metsäisten maiden yhteistyö EU:ssa on valtavan tärkeää.” Kuva: Sanne KatainenKaikki EU:n ehdottamat ilmastotavoitteisiin liittyvät asetukset eivät voi mennä sellaisenaan läpi, arvioi keskustan kansanedustaja Jari Leppä.
”EU:n tavoitteet ovat hyviä, mutta tapa, jolla ne toteutetaan, ei tule onnistumaan. Emme aio luovuttaa valtaa komissiolle metsäpolitiikassa”, hän painotti tiistaina Kymenlaakson metsäteollisuus 150 vuotta -juhlaseminaarissa Kouvolassa.
Kymenlaakson kauppakamarin järjestämän seminaarin paneelikeskusteluun osallistuivat myös Sitran johtaja Mari Pantsar, MM Kotkamillsin toimitusjohtaja Päivi Suutari ja MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Euroopan parlamentti äänestää tänään keskiviikkona kahdeksasta Fit for 55 -ilmastopakettiin kuuluvasta asetuksessa, joista yksi on hiilinieluasetus lulucf.
Luonnonvarakeskuksen toissa viikolla julkistamien ennakkotietojen mukaan puuston kasvun heikkeneminen käänsi maankäyttösektorin viime vuonna hiilinielusta päästölähteeksi.
Sitran Pantsarin mukaan hiilinielujen vähenemisestä on varoiteltu jo aiemmin Suomessa.
"Pitää päättää, vähennetäänkö päästöjä muualta, maksetaanko lasku vai pienennetäänkö hakkuita.”
Pantsarin mielestä suojelu ei voi olla EU:ssa ainoa tapa tarkastella biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta.
Huomio tulisi kiinnittää myös suojelualueiden ulkopuolelle talousmetsien monimuotoisuuden parantamiseen. Esimerkiksi jo Suomessa käytössä olevat ja toimiviksi havaitut talousmetsien luonnonhoidon käytännöt tulisi tehdä komissiolle näkyviksi.
Pelloissa ja metsissä on Lepän mukaan yhä valtavat nielut. Metsien hoitorästit olisi kuitenkin ratkaistava, jotta metsien kasvu ei hiivu enempää.
”Luonnonvara-alalla muutokset ovat hitaita, perspektiivin on oltava riittävän pitkälle.”
Ilmastotavoitteet eivät voi keskittyä hänen mielestään vain hiilinieluihin.
”Fossiilisten raaka-aineiden käytön lopettaminen on se, millä asia hoidetaan tehokkaimmin.”
MTK:n Pietola on samoilla linjoilla. ”Fossiilisten korvaaminen puutuotteilla lähtee metsän kasvusta.”
Ukrainan sota ja puun tuonnin pysähtyminen Venäjältä hankaloittavat EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista entisestään.
”Kriisitilanteessa tarvitaan kriisitoimenpiteitä. Jos se tarkoittaa, että metsiä joudutaan hakkaamaan väliaikaisesti energian vuoksi, niin olkoon niin”, Pantsar jatkoi.
Elintarvikekartonkia valmistavan MM Kotkamillsin Suutaria huoletti sahanpurun heikko saatavuus. Yhtiö on tuonut jonkin verran sahanpurua Venäjältä, mutta osuus ei ole Suutarin mukaan merkittävä.
”Nyt näyttää siltä, että Suomessa sahanpurut lähtevät menemään kattiloihin. On huoli, että hyvä sahanpuru menee polttamalla ilmaan tuotteiden sijaan.”
Lue myös:
Euroopan parlamentti äänestää tänään ilmastopaketista
Puuston kasvun heikkeneminen käänsi maankäyttösektorin hiilinielusta päästölähteeksi
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
