Metsälähettiläs kannustaa nuoria harkitsemaan alaa
Metsäteollisuuden tulevaisuuden tuotteita esiteltiin Juha-Matti Heikkisen tunnilla Juuassa. Edessä istuva Maria Naakka arveli saaneensa jonkin verran lisätietoa. ”Metsätiedosta uskon kyllä olevan hyötyä, jos joskus vaikka perin metsää.” Mikko Makkonen Kuva: Viestilehtien arkistoJUUKA (MT)
Syvän hiljaisuuden vallitessa metsäpalvelupäällikkö Juha-Matti Heikkinen UPM:ltä saa pitää oppituntinsa Juuan Poikolan koulun yhdeksäsluokkalaisille.
Heikkinen ei ole ensimmäistä kertaa asialla. Hän kiersi viime vuonnakin Juuassa, Nurmeksessa ja Tuupovaarassa kertomassa omasta työhistoriastaan ja metsäalan tulevaisuudesta.
”Peräti 28 prosenttia metsäteollisuuden henkilöstöstä eläköityy kymmenessä vuodessa. Kun te alatte valmistua opinnoistanne, töitä on tarjolla jopa 8 000:lle”, Heikkinen esitelmöi.
Palkatkaan eivät jää muiden jalkoihin: toimihenkilöt ansaitsevat 3 000–5 000 euroa kuukaudessa ja työntekijät 2 800–4 300 euroa sekä mahdolliset vuorolisät päälle.
Heikkiselle mukaan pakatut powerpointit ja materiaalisalkku kalpenivat elävän metsäammattilaisen rinnalla. Kiinnostavinta oli Heikkisen oma tarina.
”Olen Kuhmosta kotoisin, jossa meillä oli omia metsiä ja isä työskenteli metsurina. Yhdeksännellä halusin metsätalousinsinööriksi.”
”Valitsin lukion ja kävin sen alta pois. Kesätöissä olin Metsähallituksella mittaamassa puita. Siellä ei ollut säännöllisiä kahvitaukoja, vaan työt tehtiin ja eväät syötiin silloin, kun siltä tuntui.”
Sellainen työskentelytapa varmisti Heikkisen ammatinvalinnan.
Lukiovuosinaan Heikkinen ei liikoja koulusta stressannut, joten hän meni lukion jälkeen kouluasteelle opiskelemaan metsuriksi.
Seuraavaksi hän päätti mennä Joensuuhun juuri perustettuun ammattikorkeakouluun suorittamaan metsätalousinsinöörin tutkinnon.
Töitä Heikkinen on ehtinyt tehdä Metsäliitolla, Iivari Mononen Oy:ssä ja paikallisessa metsänhoitoyhdistyksessä. Nyt hänellä on reilun kolmen vuoden kokemus UPM:ltä, ensin metsänostajana ja sittemmin metsäpalveluvastaavana.
”Hirmu vapaa työaika meillä on. Viikossa tehdään 40 tuntia. Itse saa sovitella, milloin tunnit tekee. Pitää älytä lähteä kotiin ajoissa”, metsässä viihtyvä Heikkinen hehkutteli.
Juuassa kuulijakunta on varmasti keskimääräistä valistuneempaa. Ammatinvalinnanohjaaja Jouko Pesonen tietää, että joka vuosi heidän koulunsa oppilaita pyrkii läheiseen Valtimon metsäkonekouluun. Monet myös opiskelevat valinnaisaineena maa- ja metsätaloutta.
”Kolme ysiluokkalaista on lähdössä ensiksi työelämään tutustumisjaksolle (tet) metsäalalle ja sitten mahdollisesti jo opiskelemaan”, Pesonen esittelee.
Viime vuonna Pohjois-Karjalassa alkanut metsä-tet-toiminta eli viikon työharjoittelu eri metsätoimipisteissä kuulostaa tavallista työharjoittelua hauskemmalta.
Metsäpuolen työnantajat räätälöivät viikoksi ohjelman.
Yhdeksäsluokkalainen Marko Tukiainen Juuan Petrovaarasta on menossa sekä alan työharjoitteluun että metsäkonekouluun. Hänen vastauksensa miksi-kysymykseen on napakka:
”Koska asun metsässä.”
Vieruskaveri Aleksi Ruokonen aikoo motokuskiksi, koska isäkin tekee sitä työtä. Työ on tuttua ja vaikuttaa mukavalta.
”Viihdyn metsässä”, Aleksi Ruokonen sanoo.
Metsälähettiläs Heikkinen nyökyttelee kannustavasti, että kuulostavatpa poikien suunnitelmat hyviltä.
”Pomoja metsässä näkee harvoin. Vastapuolena on se, että on viihdyttävä itsekseen.”
LIISA YLI-KETOLA
Lisää tietoa koululaiskampanjasta sekä Työ kasvaa puissa
-nimisestä koululuokille
suunnatusta kilpailusta
sivustolla metsäpuhuu.fi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
