Tehtaita uusitaan ja metsänhoitomaksu poistuu

Metsänhoitoyhdistysten jäsenyys muuttuu vapaaehtoiseksi, mutta palvelut säilyvät ennallaan. Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen Pasi Siljamäki raivaa taimikkoa Kauhajoella. MIRJA KOIVISTO Kuva: Viestilehtien arkisto

Ensi vuonna muuttuu monta metsäalan lakia ja samalla alan organisaatioita myllätään uuteen uskoon. Tavallisen metsänomistajan kannalta palvelut kuitenkin säilyvät valtaosin ennallaan.

Valtio ei enää kerää vuonna 2015 metsänhoitomaksua metsänhoitoyhdistyksille. Metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä yhdistykset keräävät jatkossa itse jäsenmaksunsa ja jäsenyys yhdistyksissä on metsänomistajille vapaaehtoista.

Samassa rytäkässä lähes kaikki metsänhoitoyhdistykset liittyvät valtakunnallisen MTK:n jäseniksi.

Tämän muutoksen myötä metsänhoitoyhdistysten jäsenet saavat ensi vuonna käyttöönsä MTK:n jäsenedut.

Metsänhoitoyhdistykset lähettävät kevättalvella jäsenilleen kirjeen, jossa kerrotaan uudesta jäsenmaksusta ja tarjottavista palveluista.

Monissa yhdistyksissä jäsenmaksut muuttuvat entiseen metsänhoitomaksuun verrattuina.

”Metsänhoitoyhdistykset ovat muutoksen jälkeen entistä paremmin metsänomistajan asialla, koska julkisen vallan ohjausvelvollisuus putoaa niiltä pois”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Myös PEFC-metsäsertifiointi muuttuu vuoden vaihteessa. Sitä hoitamaan on perustettu uusi yhdistys, joka aloittaa toimintansa tammikuun alussa. Metsänhoitoyhdistysten jäsenillä sertifiointi jatkuu automaattisesti entiseen tapaan.

Metsäkeskusta koskeva lakimuutos astuu niinikään voimaan. Ensi vuonna Metsäkeskuksen alueyksiköistä ei enää määrätä laissa.

”Tavalliselle metsänomistajalle muutokset eivät varmasti juurikaan näy. Metsäkeskuksen tehtävät pysyvät suurelta osin ennallaan, toimipaikat säilyvät ja samat ihmiset ovat niissä töissä”, toteaa osastopäällikkö Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä.

Metsäkeskuksesta kilpailulakien vuoksi erotettu liiketoimintayksikkö Otso oli tarkoitus yhtiöittää 2015, mutta asia lykkääntyy vuodella.

Metsähallituksen toiminnan yhtiöittämistä on myös suunniteltu vuosia. Ojalan mukaan Euroopan unioni ei hyväksy Metsähallituksen jatkavan valtion liikelaitoksena.

”Asiaa on pakko viedä eteenpäin. Varsinaista takarajaa siinä ei ole. Käytännössä se siirtyy seuraavan hallituksen tehtäväksi.”

Teollisuudesta odotetaan lukuisia hyviä uutisia vuodelle 2015. Hartain toive kohdistuu Metsä Groupin Äänekoskelle suunnittelemaan sellutehtaaseen. Investoinnista on tulossa päätös kevään aikana.

Kemijärvelle on valmistumassa alkuvuonna Keitele Timberin uusi puutuotetehdas. Stora Enso muuttaa Varkaudessa päällystämätöntä hienopaperia valmistavan koneen kartongille. UPM:n Kymin sellutehtaan laajennus on myös valmistumassa ensi vuoden lopulla.

Tutkijat ovatkin luvanneet ensi vuodelle hyvää puun kysyntää.

Tutkijoiden työpaikat muuttuvat uuden vuoden myötä Metsäntutkimuslaitoksessa, joka fuusioituu uuteen Luonnonvarakeskukseen.

Brysselin hallintokoneiston suorituskykyä joudutaan ensi vuonna jännittämään, kun nykyisen kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) voimassaolo päättyy kesäkuun lopussa.

Muutoksen myötä osa työlajeista poistuu tuen piiristä.

Uudistuksen paras piirre on se, että taimikoiden varhaishoito on pääsemässä tuettavien työlajien joukkoon.

Jännitysmomentti liittyy siihen, että uusi kemeralaki pitää hyväksyttää EU:n komissiolla, ja siihen voi tuhraantua kuukausia, pahimmillaan vuosia. Jos asiat menevät huonosti, kemeratuet lakkaavat joksikin aikaa.

Metsäalan ensi vuoden päätöksiin vaikuttaa merkittävästi huhtikuun eduskuntavaalien tulos.

MTK:n Hakkaraisella on jo pitkä toivelista metsänomistajien tärkeistä asioista seuraavaa hallitusohjelmaa varten.

Listan kärkipäässä on muun muassa metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottaminen.

HANNA LENSU

Avaa artikkelin PDF