Oletko nähnyt joskus hakkuukoneen? Espanjalaisen metsäalan opiskelijan viaton kysymys osoitti EU-maiden välisen metsätietämyksen kuilun
Varmaan jokainen suomalainen on nähnyt joskus metsäkoneen tien varressa, jos on koskaan poistunut kehä kolmosen ulkopuolelle.7.3.202312:16
Harva pystyi vielä neljä vuotta sitten aavistamaan, että koronapandemian lisäksi nykyinen hallitus tullaan muistamaan kauden loppua kohti kiihtyneistä metsäkiistoista.
Jo viime syksynä EU:n ennallistamisasetus oli lähellä repiä hallituksen rivit rikki. Vaalien lähestyessä tahti tuntuu vain kiihtyvän.
Viimeksi viime viikolla maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) ja ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) julistivat sopusoinnussa tarvetta hiilinielujen pikaiselle kasvattamiselle.
Seuraavana päivänä MT uutisoi (2.3.), että hallituksessa muhii vaalien alla vielä uusi metsäriita. Myös se juontaa juurensa EU:n ennallistamisasetukseen, jonka toteuttamiseksi ympäristöministeriö on laatinut esityksen Suomen kansallisesta biodiversiteettistrategiasta. Sen perusteella Suomen tulisi lisätä metsien suojelua yli 600 000 hehtaarilla, mistä jopa 100 000 hehtaaria voisi kohdistua yksityismaille.
Metsistä pitäisi ammentaa samaan aikaan lisää hehtaareja ja kuutioita niin suojeluun, hiilinielujen kasvattamiseen kuin metsäteollisuuden investointien myötä kasvavaan puuntarpeeseen. Sama resepti ei kuitenkaan toimi kaikkiin tavoitteisiin, ja soppa metsien eri käyttömuotojen välillä on valmis.
Etenkin metsäasioissa ero eteläisten ja pohjoisten maiden välillä on valtava.
Metsien suojelusta ja käytöstä ollaan nokikkain myös EU:ssa. Suomen sisäiset metsätaistelut eivät edesauta pienen maan viestin kuulemista, vaikka Suomi on yrittänyt hakea tukea muista EU:n metsäisistä maista.
Vihreän siirtymän edistäminen ja luontokadon ehkäiseminen ovat toki molemmat tärkeitä ja kiireellisiä tavoitteita. Vaikeaksi tehtävän tekee direktiivien ja asetusten sorvaaminen 27 eri jäsenmaalle sopiviksi, vaikka lainsäädäntöön jääkin yleensä kansallista liikkumavaraa.
Etenkin metsäasioissa ero eteläisten ja pohjoisten maiden välillä on valtava.
Osana metsätieteiden opintoja opiskelin puolen vuoden ajan Espanjassa Madridissa paikallisessa teknillisessä yliopistossa.
Yksi suorittamistani metsäalan kursseista käsitteli puunhankintaa. Siihen sisältyi retki vuoristoon seuraamaan mäntymetsän puunkorjuuta.
Paikalliset metsäalan opiskelijat kyllä tiesivät, että Suomessa on paljon metsää. Yllätyin silti, kun he kysyivät olenko nähnyt joskus metsäkoneen? Kukaan heistä ei ilmeisesti sellaista hienoutta ollut aiemmin nähnyt.
Vastasin, että olenhan minä – aika montakin kertaa. John Deeren harvesteri ja Ponssen ajokone nostattivat melkein koti-ikävän pintaan. Varmaan jokainen suomalainen on nähnyt joskus metsäkoneen tien varressa, jos on koskaan poistunut kehä kolmosen ulkopuolelle. Espanjassa ei tavan kansalainen noin vaan pääse metsäkonetta näkemään.
Ei siis ihme, että yhteisen sävelen löytyminen EU:n metsäpolitiikassa tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Vaikeaa se on ollut myös kotimaassa. Todennäköisesti metsäsoppa tulee vain sakenemaan vaalien alla ja viimeistään hallitusneuvottelujen alkaessa.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
