Raivaus ja lampaatherättivät Vasikkahaan eloon
Naapurinvaara tavoittelee pääsyä ympäristösuojelulain mukaiseksi maisemanhoitoalueeksi. Arto Tulima Kuva: Viestilehtien arkistoSOTKAMO (MT)
Sotkamon Naapurinvaarassa sijaitsevaa Vasikkahakaa elvyttivät ensin WWF:n talkooleiriläiset. He raivasivat muun muassa harmaaleppiä, jotta laidun ei pusikoituisi ja katajaketo pääsisi esiin. Tänä kesänä töitä jatkavat lampaat.
Talkooleiriläisiä ei kutsuttu sattumalta juuri Naapurinvaaraan, Kainuun kauneimpaan kylään. Vaara on tunnettu rehevästä luonnostaan ja komeista maisemistaan. Vaaran huipulta näkyvät muun muassa Nuasjärven selkä ja Vuokatin vaarat.
”Naapurinvaara on poikkeuksellinen kylä. Se on rehevän maastonsa ansiosta ollut aina houkutteleva paikka asua, ihmiset ovat vaikuttaneet maisemaan pitkään”, kertoo Kainuun maa- ja kotitalousnaisten ympäristösuunnittelija Sari Leinonen.
Esimerkiksi Vasikkahaasta löytyy sekä tervahautoja että kaskeamisen merkkinä nauriskuoppia.
Leinosen mukaan maanomistajille suositellaan usein kuusen istuttamista entisille laidunmaille.
”Kuusen istuttamista meillekin suositeltiin, kun laidunta ei enää tarvittu omille eläimille. Mutta ei se tullut kuulonkaan”, toteaa maanomistaja Markku Karjalainen.
Hänen vaimonsa Marja Leena Karjalainen kertoo, että kuuluisa valokuvaaja I. K. Inha on käynyt aikoinaan kuvaamassa Naapurinvaaraa. ”Kuvissa vaara oli aivan paljas, pelkkää laidunta ja peltoa.”
Nyt Karjalaiset pääsevät nauttimaan laiduntavien lampaiden katselusta ja avoimesta maisemasta katajaketoineen. Naapurinvaaralla on yhteensä noin sata hehtaaria laidunmaita.
Leinosen mielestä erilaiset hankkeet ja rahoitus perinnemaisemien vaalimiseksi ovat tarpeen. ”Tarvitaan osaamista, ohjeita käytännön töihin ja joku, joka osaa laittaa homman alulle. Jonkun pitää olla valmis myös hakemaan saatavilla olevia erityistukia.
Raivaaminen on keskeinen työmenetelmä maisemanhoitotöissä. Noin 10 000 eurolla saa palkattu 1–2 työntekijää raivaustöihin.
”Alustan raivaamisen jälkeen on tärkeää saada eläimet töihin, ne ovat tehokkaimpia ja edullisimpia työntekijöitä”, sanoo Karjalainen.
Hän pohtii, olisiko nykyistä useampi maanomistaja kiinnostunut vuokraamaan perinnebiotooppeja laidunnukseen, jos myös maanomistajille maksettaisiin laidunnuksesta korvaus vuokraajalle maksettavan korvauksen lisäksi.
”Perinnebiotooppilaitumista saataviin korvauksiin liittyy väärinkäsityksiä. Ne eivät ole kummoinen tulonlähde, niillä saa juuri katettua aitauskulut”, muistuttaa Leinonen.
Hän suosittelee talkooleirejä tavaksi saada lyhyessä ajassa paljon aikaiseksi, sillä talkoisiin on haastavaa saada ihmisiä töihin.
SARI PENTTINEN
Juttusarja on ideoitu yhteistyössä maa- ja kotitalousnaisten
maisemanhoidon neuvojien kanssa
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
