Metsänviljelyssä lahjoitetaan Ruotsille kilpailuetua

Siemenviljelyssiemenen osuus kuusentaimissa on vaihdellut tällä vuosikymmenellä 15 prosentista 75 prosenttiin. Kuva: Kari Salonen

Kuusen siemenviljelyssiemenen saatavuus, viljelemättä jäävät aukot, taimikoihin ja nuoriin metsiin kertyvät rästit. Siinä metsänhoidon ongelmakohtia, joita ruodittiin Suomen metsätieteellisen seuran metsänhoitoklubin seminaarissa Helsingissä perjantaina.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Katri Himanen nosti esiin siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat. Etenkin kuusen siemenestä on pulaa. Siemenviljelyssiemenen osuus taimissa on vaihdellut tällä vuosikymmenellä 15 prosentista 75 prosenttiin.

"Tässä me lahjoitamme Ruotsille kilpailuetua. Siellä jalostetun siemenen osuus on selvästi suurempi kuin meillä. Tässä on mietinnän paikka. Kuka tämän toiminnan jatkossa maksaa, jos valtion rahoitus loppuu?", Himanen totesi.

Projektipäällikkö Nuutti Kiljunen Metsähallituksesta totesi, että jos jalostettua siementä olisi käytetty nykyistä enemmän, sen antama kasvulisä 60 vuoden kiertoajalla olisi tuonut 3 miljoonaa kuutiota lisää kuusta.

Himasen mukaan jalostetun siemenen saatavuuden ongelmat keskittyvät kuuseen ja koivuun.

Koivun viljelyn suosio on noussut, mutta jalostettua siementä on huonosti tarjolla. Himasen mukaan koivun siemenviljelykset ovat lyhytikäisiä, joten seuraavan sukupolven siemenviljelysten perustamisesta pitää huolehtia ajallaan.

Männyn osalta tilanne on paljon paremmin tasapainossa.