Eläinkannan säätely on maanomistajan yleisin, mutta ei ainoa vastike metsästysvuokrasopimuksesta – "Metsästysseuran kautta tuleva tieto on hyvin arvostettua"
Metsästysseurat ovat pääsääntöisesti paikallisyhdistyksiä ja voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, joilla ei ole käytössä suuria varoja. Rahan sijaan ne voivat tarjota maanomistajalle muita palveluita.
Metsästäjät voivat esimerkiksi raportoida maanomistajalle metsävahingoista tai hyönteis- tai tievaurioista. Kuva: Sanne KatainenMetsästysseuraan kuulumattoman maanomistajan vastike metsästysvuokrasopimuksesta on usein eläinkantojen säätely, joka tuo maanomistajalle taloudellisia säästöjä. Seurat voivat kuitenkin tarjota maanomistajalle muitakin palveluita osana metsästysvuokrasopimusta, Metsästäjäliitto kertoo verkkosivuillaan.
Metsästäjäliitto esittää, että rahan sijaan metsästysoikeuden vastikkeena voitaisiin sopia tapauskohtaisesti seuratoiminnan luonteeseen sopivista palveluista, sillä seuroilla ei useinkaan ole käytössä suuria varoja.
Metsästäjät voisivat sitoutua raportoimaan metsävahinkojen lisäksi esimerkiksi hyönteis- tai tievaurioista sekä ympäristövahingoista ja vieraslajikasveista. Mitä suuremmasta alueesta on kyse, sitä arvokkaampia palvelut ovat. Metsästysseura voi myös tehdä alueella riistalaskentoja, sijoittaa nuolukiviä tai poistaa alueelta vieraslajeja, kuten minkkiä ja supikoiraa.
"Koska metsästäjät viettävät satoja tunteja metsässä liikkuen, he havaitsevat metsissä hirvituhoja ja muita vahinkoja, joista merkittävämmät tuoreet tapaukset on yleensä tapana ilmoittaa maanomistajalle. Etenkin kauempana asuville metsänomistajille, yhtiöt mukaan lukien, tämä metsästysseuran kautta tuleva tieto on hyvin arvostettua", sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
Valtaosa yksityisistä metsänomistajista on vuokrannut maidensa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle.
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
