
Tiesitkö, että suurin Suomesta kalastettu atlantinsampi oli yli 150-kiloinen hirmu? Nyt lajia yritetään palauttaa takaisin Itämereen
Itämeren alkuperäiseen kalastoon kuulunut kalalaji pyritään palauttamaan kansainvälisellä yhteistyöllä takaisin osaksi alueen ekosysteemiä.Atlantinsampi katosi 1900-luvun kuluessa ihmistoiminnan vuoksi Itämerestä. Syinä sammen katoamiseen pidettiin liikakalastusta, jokien patoamista ja vesien likaantumista.
Nyt Itämeren luontaiseen lajistoon kuuluva laji on tekemässä kuitenkin kauan odotettua paluuta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Viron ja Suomen yhteisessä EU-hankkeessa on nimittäin istutettu jo 200 000 atlantinsammen poikasta Viron Narvajokeen.
”Varsinainen hanke alkoi vuonna 2022, kun aloimme istuttamaan atlantinsampia Viron puolen jokiin”, kertoo kertoo erikoistutkija Teppo Vehanen Luonnonvarakeskuksesta.
”Perimmäisenä tarkoituksenamme on palauttaa Itämeren monimuotoisuutta ja luoda edellytykset sille, että atlantinsampi vakiintuisi Itämeren kalastoon ja pystyisi jälleen lisääntymään luontaisesti, ilman istutuksia.”
Kalakauppias Otto Linden (vas.) ja 152-kiloinen atlantinsampi vuonna 1914. Aamulla 22.6.1914 Väinö Leinon ja hänen toveriensa toimesta Kokemäenjoesta pyydystämällä atlantinsammella oli pituutta 2 metriä ja 60 senttiä. Kuva: Englund John, Satakunnan museoAtlantinsampi
Atlantinsampi voi elää yli 100-vuotiaaksi, kasvaa jopa 4,5 metrin mittaiseksi ja painaa yli 300 kiloa. Sukukypsyyden se saavuttaa 12–18 vuoden iässä.
Atlantinsampi lisääntyy makeassa vedessä 2–7 vuoden välein jopa 80 vuoden ajan. Merelliset vaellukset lisääntymispaikoille voivat olla satojen kilometrien mittaisia.
Itämerestä kadonneen sampilajin luultiin pitkää olevan euroopansampi. DNA-tutkimukset kuitenkin osoittivat, että Itämereltä kadonnut laji oli atlantinsampi. Atlantinsampea on aiemmin kutsuttu Suomessa nimellä sinisampi.
Suurin nyky-Suomen alueelta saatu kala on 152-kiloinen atlantinsampi, joka saatiin Kokemäenjoesta vuonna 1914. Suomessa viimeinen havainto luonnonvaraisesta atlantinsammesta on 1930-luvulta.
Todennäköisesti Itämeren viimeinen yksilö pyydettiin Viron vesiltä vuonna 1996. Rysällä pyydetyllä kalalla mittaa oli 2,9 metriä pitkä ja painoa 136 kg.
Atlantinsampea esiintyy edelleen Pohjois-Amerikan itärannikon joissa. Ensimmäiset atlantinsammen istutukset aloitettiin Saksassa ja Puolassa 1990-luvun puolivälissä. Ruotsissa ensimmäiset poikaset istutetaan kesällä 2024.
Luke pyytä atlantinsammesta havaintoja, jotta tutkijat saavat lisää tietoa sammen vaelluksista ja selviytymisestä. Kalamerkillä merkitystä sammesta voi ilmoittaa Lukeen esimerkiksi sähköisellä lomakkeella.
Lähde: Luonnonvarakeskus
Nyt istutettujen atlantinsampien odotetaan laskeutuvan istutusjoista Itämereen useiden vuosien ajaksi, kunnes ne palaavat toivon mukaan aikanaan takaisin jokiin kutemaan. Luontoon vapautettujen poikasten vaellusta tutkitaan radiolähetinseurannalla ja merkitsemällä poikasia.
”Kyseessä on siis pitkä projekti, jonka todelliset tulokset nähdään todennäköisesti vasta 10-20 vuoden kuluttua, kun atlantinsampi nousee toivon mukaan takaisin jokiin kutemaan”, Vehanen kertaa.
Atlantinsammen istutukset ovat kuitenkin jo lyhyessäkin ajassa tuottaneet kaivattuja tuloksia, sillä lajista on kuluvana kesänä saatu havaintoja pitkin Viron ja Suomen rannikoa.
Suomen jokiin atlantinsampea on silti turha odottaa, koska pääosa niistä on padottuja. Sampi ei myöskään tiettävästi ole aiemmin lisääntynyt Suomen joissa, vaan niistä saaliiksi saadut yksilöt ovat todennäköisesti olleet harhailijoita.
Juttua muokattu 30.8.2024 klo 11:00, lisätty tieto atlantinsammen aiemmasta nimestä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat







