Kantorahassa tehtiin nimellisti ennätys, mutta todellisuudessa tulot laskivat

Nimelliset kantorahatulot nousivat viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen. Kuva: Markku Vuorikari

Metsänomistajien viimevuotiset kantorahatulot päätyivät 2,8 miljardiin euroon. Metsänomistajien tulot kasvoivat hintojen nousun ansiosta, vaikka hakkuut vähenivät.

Euromääräisesti laskettuna viimevuotiset kantorahatulot olivat suurimmat ikinä. Rahanarvon alenemisen vuoksi metsänomistajien saamat reaaliset tulot kuitenkin laskivat edellisvuodesta 12 prosenttia, kertoo Luonnonvarakeskus.

Yksityismetsänomistajat, yhteisöt ja muut kuin puuntuotantoa pääasiassa harjoittavat yritykset saivat kantorahatuloista valtaosan eli 2 434 miljoonaa euroa. Varsinaisten yksityismetsänomistajille tästä päätyi noin 90 prosenttia.

Metsäteollisuuden ja valtion metsistä kertyi tuloja 414 miljoonaa euroa. Tukkipuun osuus tuloista pysyi 70 prosentissa ja kuusi oli tärkein puulaji. Se toi lähes puolet kantorahatuloista.

Tuloja lisäsi kaikkien puutavaralajien pystykauppahintojen nousu. Hakkuumäärät jäivät sen sijaan aiempaa pienemmiksi. Tukin hakkuut vähenivät pari prosenttia ja kuitupuun neljä.

Energiapuun hakkuut lisääntyivät kuusi prosenttia, mutta niiden osuus tuloista on vain viitisen prosenttia.

”Kantorahatulot olisivat nousseet selvästi suuremmiksi ilman UPM:n 112-päivän lakkoa alkuvuodesta. Se hillitsi kotimaisen puun kysyntää metsäteollisuuden korkeasuhdanteesta ja Venäjän puuntuonnin tyrehtymisestä huolimatta”, arvelee Luken tutkija Esa Uotila.

Maakunnittain eniten tuloja saatiin Pohjois-Savossa, jonne kantorahaa virtasi 305 miljoonaa euroa. Etelä-Savon kantorahapotti oli 291 ja Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen kummankin 268 miljoonaa euroa.

Reaalisesti tulot laskivat kaikissa maakunnissa, eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä kantorahatulot putosivat viidenneksen.