Koskisen Oy huolissaan tulevaisuuden osaavasta työvoimasta – "Puutekniikan koulutusalat pitäisi aktivoida uudelleen"
Puutuoteteollisuuden perheyritys Koskisen Oy haluaa erottautua kilpailijoistaan ylemmän luokan vaneri- ja lastulevytuotteilla, mikä vaatii erikoisosaamista.
Koskisen Oy:n toimitusjohtajan Jukka Pahtan mielestä ilman hyvinvoivaa puutuoteteollisuutta ei voi olla toimivaa metsätaloutta. "Puutuoteteollisuus on vastuullisen biotalouden selkäranka." Kuva: Kari SalonenKoskisen Oy:n keskiviikkoiseen kumppanuuspäivään osallistuneet olisivat voineet viettää pidemmänkin aikaa tehdaskierroksella.
Järvelän tehdasalueella tuotetaan sahatavaraa ja ylemmän luokan vaneri- ja lastulevytuotteita, joilla yritys pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan.
"Markkinat ovat olleet lähiaikoina hyvässä kasvussa", toteaa Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pahta tyytyväisenä.
Kasvunäkymiä löytyy erityisesti ammattirakentamisen puolelta, minkä vuoksi osaavan henkilöstön panos on tarpeellinen.
"Puutuoteteollisuuteen liittyviä koulutuspaikkoja on viime aikoina ajettu alas samaan aikaan, kun ala on lähtenyt nousuun", Pahta harmittelee.
Hänen mielestään olisi tärkeää aktivoida puutekniikan koulutusalat uudelleen, jotta puutuoteteollisuus saa tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa.
"Innovaatiot ja tuotekehitys ovat tekemisemme ydin", toteaa Koskisen Oy:n levyteollisuuden johtaja Juha Jalkanen.
Rakennusteollisuus on perinteisesti ollut merkittävin vanerin ja lastulevyn käyttäjä.
Koskisen Oy:lla vanerin isoin loppukäyttökohde on ajoneuvoteollisuus, joka kattaa yli puolet vanerin liikevaihdosta.
"Lähes 90 prosenttia tuottamastamme vanerista on pinnoitettua. Esimerkiksi liukumista estävä verkkokuvioitu pinnoite sopii hyvin rakennustelineisiin tai rekan lattialle", Jalkanen kertoo.
Pahtan mukaan Koskisen tilanne yhtiönä on hyvä, vaikka sahatavarateollisuuden kannattavuus ei ole tällä hetkellä kestävällä tasolla Suomessa.
"Markkinahintojen heilahtelujen pitäisi näkyä myös raaka-aineen hankintapuolella. Nyt sahateollisuuden yritykset maksavat noin 75 prosenttia kantorahatuloista."
"Kuitu- ja tukkipuun välinen iso hintaero on ongelmallinen. Epäsuhta on merkittävä ja kriittinen erityisesti maakuntien sahureille", Pahta pohtii.
Kotkamills Oy:n teollisuustuotteiden johtaja Ville Seppälä yhtyy sanomaan. "Ei tämä sahateollisuus mikään kultakaivos ole."
Vaikka metsäteollisuuden yritykset kilpailevat keskenään, sekä pienen että suuremman kokoluokan toimijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toisilleen.
"Koskisen toimittaa meille kuusitukkia ja -haketta. Kotkamills toimittaa takaisinpäinlaminaattipapereita, joita käytetään esimerkiksi puulevyjen pinnoituksessa", Seppälä kuvailee.
"Perheyrityksillä on samanlaiset arvot. Yhteistyön kautta meillä on suorat yhteydet Koskisen asiakkaisiin", kertoo pian 100 vuotta täyttävän Korvenrannan puusepäntehtaan toimitusjohtaja Jarkko Korvenranta.
"Puusepäntehtaalla hinta ei ole ainoa kilpailutekijä, vaan laatu- tai ulkonäkökriteerit merkitsevät yhtä lailla."
Puukerrostalot ovat olleet jo pitkään tapetilla, mutta nyt rinnalle on nousemassa lisäkerroksien kehittyvät markkinat.
"Ideana on rakentaa vanhan rakennuksen päälle lisäkerros elementeistä. Kerrostalojen kunnostusvelkaa saataisiin helpotettua myymällä ensin lisäkerros, josta saatu tulo voitaisiin sitten käyttää peruskorjaukseen", Pahta selittää.
"Uskon, että näitä tullaan jatkossa näkemään kaupunkiympäristöissä."
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
