”Kuolinpesille pitäisi asettaa määräaika”
JOENSUU (MT)
Metsätilojen päätöksentekokyky parantuu selvästi, kun omistuspohjaa tiivistetään.
”Kuolinpesille pitäisi asettaa määräaika, jonka jälkeen ne puretaan”, sanoo metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan hankepäällikkö Sakari Tikka.
Hän kertoo, että Ruotsissa käytössä on pakkokeinot ja kuolinpesät on purettava määräajassa.
”Kuolinpesä on välitila. Niille pitäisi asettaa 2–3 vuoden määräaika, jonka jälkeen ne olisi purettava”, toteaa Tikka.
Myös metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen kannattaa määräajan asettamista kuolinpesille.
”Metsätilojen pirstoutuminen ei ole yhtä paha uhka metsätaloudelle kuin tilojen päätöksentekokyvyn puute.”
Tikka on tehnyt viimeiset kolme ja puoli vuotta töitä metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan hallinnoimassa Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitetussa hallittu metsätilan omistajanvaihdos -koulutushankkeessa.
”Sukupolvenvaihdosten tärkein tavoite on säilyttää metsätila päätöksentekokykyisenä.”
Tikka painottaa, että omistajanvaihdos pitäisi tehdä hallitusti ja suunnitelmallisesti jo ennen kuolinpesän syntymistä.
Pohjois-Karjalassa yli 10 000 tilan omistajat ovat yli 60-vuotiaita, joten sukupolvenvaihdoksia on tulossa jatkossa roimasti.
Vuonna 2010 alkaneen hankkeen tavoitteena oli kouluttaa 150 metsänomistajaa.
”Tietoa omistajanvaihdoksista jaettiin 2 500 metsänomistajalle ja koulutusta sai 245 henkilöä.”
Hallitun omistajanvaihdoksen lisäksi tavoitteena oli viedä metsätaloutta yrittäjämäisempään suuntaan ja estää metsätilojen pirstoutuminen.
Tikan mukaan tyypillisesti muutenkin aktiiviset metsänomistajat ovat keskimäärin kiinnostuneempia hoitamaan myös omistajanvaihdoksen hallitusti.
Metsänhoitoyhdistyksen koulutushankkeessa toteutettiin sata omistajanvaihdosta.
Kolmannes antoi tilan lahjana, viidennes teki sukupolvenvaihdoskaupat ja noin kymmenesosa ositus- ja perinnönjakosopimuksen.
”Noin viidennes kurssilaisista jätti omistajanvaihdoksen toistaiseksi tekemättä, vaikka heillä oli jo selvä näkemys tavasta. Optimaalisinta vaihtoehtoa ei kannata yrittää tavoitella, sillä sellaista ei ole olemassakaan”, evästää Tikka.
Hankkeen tärkeimpiä saavutuksia ovat tilojen pirstoutumiskehityksen hillitseminen ja parantunut päätöksentekokyky, jota on parantanut puretut kuolinpesät ja tiivistynyt omistuspohja. ”Hehtaarimääräisesti pieni metsätilan koko hävittää motivaation metsänhoitoon. Tilakoon pitäisi olla yli 30 hehtaaria.”
Tikka toteaa, että rohkeutta ja aloitteellisuutta omistajanvaihdoksen tekemiseen tarvittaisiin paljon lisää.
SARI PENTTINEN
Kuolinpesä
on välitila. Niille pitäisi
asettaa 2–3 vuoden
määräaika,
jonka jälkeen
ne olisi purettava.«
Sakari tikka
Metsätilojen pirstoutuminen ei ole metsätaloudelle yhtä
paha uhka kuin
tilojen päätöksentekokyvyn puute.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
